Jos on hyvä laturi eli latausvirta on puhdasta tasavirtaa, jännitettä voi nostaa yleensä n. 0,2 V, mikä on muuten melkoisen paljon. Lisäksi on huomioitava lämpötilakompensointi eli kylmää akkua voi ladata vähän suuremmalla jännitteellä. Liian suuri latausjännite "keittää" akun eli sen ikä lyhenee nopeasti. Toisaalta liian pieni latausjännite pidentää huomattavasti latausaikaa. Fiksummissa latureissa on yleensä sen takia lämpötilakompensointi.
Latausvirran vanha pääsääntö oli vanhoilla peruslatureilla 10 % akun ampeerituntimäärästä. Noissa vehkeissa "tasavirta" on muodoltaan sellaista, että se kuumentaa akkua ja tehollinen latausvirta jää pieneksi. Pitkän piuhan päässä (maaseutu / ohuet jatkojohdot) lataukselle käy helposti vielä siten, että latausvirta jää olemattomaksi jännitehäviön ja puuttuvan säädön takia.
Viime aikoina markkinoille on kuitenkin tullut ns. älylatureita, jotka osaavat säätää itseään ja osaavat nämä erilaiset latauskäyrät. Näillä voidaan ladata vesiakkujakin latausvirralla joka on n. 25 % ampeerituntimäärästä. Myyntimiehet puhuvat tarkemmasta jännitteen säädöstä, mutta todellisuudessa suurin ero syntyy juuri tuosta tasavirran laadusta, mikä kyllä sekin on tietysti jännitteensäätökysymys, vaikka ei sinne päinkään...
10 A suurtaajuustekniikkaa käyttävästä "älylaturista" vastaakin helposti 15 A peruslaturista. Muistkaa se kaupan tiskillä hintoja vertaillessanne eikä tuo 15 A peruslaturi edes saa akkuja yleensä edes täyteen. Geeliakut ja AGM-akut yleensä kestävät hyvällä laturilla latausvirtoja, jotka ovat jopa 50 % ampeerituntimäärästä. Kun näitä akkuja asennetaan mm. mönkijöihin, niiden oma latausjärjestelmä ei välttämättä aina olekaan optimaalinen näiden akkujen lataamiseen. Siksi ei olisi kovinkaan tyhmä ajatus hankkia erillinen laturi, jonka annetaan olla päällä koneen ollessa parkissa. Sillä keinolla näiden kalliimpien akkujen elinkaarta voidaan pidentää helposti tuon laturin hinnan verran ja lisäksi saadaan vielä varmasti täynnä oleva akku, kun aletaan käyttää esim. vinssiä aurauksessa. Kokeilkaapa. Uskon monenkin käyttäjän ihmettelevän mistä se ylimääräinen teho ilmestyi. Se olisi sellaista "hyötytuninkia". Parhaimmillaan vanhasta akusta voidaan saada 25 % lisätehoa pelkästään huomioiden akun perusominaisuudet. Käytännössä ero voi olla vielä suurempikin käyttötavoista riippuen.
Niin tai näin, itse en ole käyttänyt näitä vanhoja latureita enää pitkiin aikoihin ja fiksumpien latureiden hinta kumoutuu helposti merkittävästi pienempänä akkujen kulumisena. Vaikka juttu meni vähän OT:ksi samat säännöt koskevat myös kunkin menopelin omaa laturia ja akkuja.
Akut muuten viihtyvät paremmin viileässä kuin lämpimässä eli optimaalinen akun talvisäilytys olisi sellainen, että akku on ulkona pakkasessa ja siihen on pantu sellainen ylläpitävä laturi kiinni pitämään akkua virkeänä. Akun lämmetessä sen levyt alkavat ottaa siipeensä nopeasti ja elinikä laskee kuin lehmän häntä. Pakkasella ongelmana on se, että virranotto- ja antokyky sekä kapasiteetti alenevat.
Akkuja voi ladata myös pienillä latureilla. Latausajat vain kasvavat merkittävästi. Toinen paikallisakkujen ongelma, mikä ei kyllä koske normaalisti käytettävää mönkijää, on se, että hyvin pieni huippulatausvirta suhteessa akkujen kokoon alkaa erottaa elektrolyyttiä ja silloin akku vaurioituu pitkällä tähtäimellä. Ongelma korostuu korkeilla vesiakuilla. Monet paremmat laturit sisältävätkin sellaisen "palautustoiminnon", jossa suurilla jännitepiikeillä akku pakotetaan elävien kirjoihin ja siksi esim. monen laitoskoneen akkuja ladataan todella suurilla jännitteillä. Toiminto vaatii kuitenkin riittävän tehon akkukapasiteettiin nähden ja toimitusta kannattaa seurata vierestä ettei satu vahinkoja.
Itse olen vähän ihmetellyt näitä latureiden tehoja. Kun tehosta vähennetään valot ja muut vehkeet, lataukseen ei paljon jää. Sitä suuremmalla syyllä ulkoinen laturi olisi ehdoton.