yamaha 450 grizzly

[SvaR]

Myöskin kysyjä kysyi sammahtamisista. Tätä murhetta esiintyy todistettavasti useammassa 700 cc grizzlyssä.

Mielestäni kysyjä on siis edelleen vailla kunnon vastausta.

Kun nyt tuo 700 satanen vedettiin keskusteluun mukaan niin heitetään siihen semmonen huomio, että -09 malliin tulleet muutokset poisti sammumiset ainakin minun kohdalla liki sata prosenttisesti. Eli ajettu n.160h ja yksi ainut stumppaus koko aikana tuona aikana. Entinen -07 taas sammui päivässä monasti.

[Roosa999]

Loistavaa...Näin sitä tietoa tihkuu. Eli onko mekaaninen juttu vai meneekö vanhemmat karttapäivityksellä?

[SvaR]

Loistavaa...Näin sitä tietoa tihkuu. Eli onko mekaaninen juttu vai meneekö vanhemmat karttapäivityksellä?

Eipä riitä kartan päivitys, kun kansi koki muutoksen -09 malliin ja tulikohan tyhjäkäynnille jatkuva säätö. Ruiskunrunkokin muuttui tuossa mallissa.
Parannuksia tosiaan tuli sen verran että stumppailut jäi historiaan tuon mallin osalta.

[migu250]

Onko kelläään ollu ongelmia lämpöjen kans tai sammahtamista, meinaan samanlaisia ku 700:n kans? Jammua oon itekkin ostelemassa, mutt 550 tai 700 eps mallia...

Toteutuksesta riippuen, lämpöanturi saattaa toimittaa samalla vaikkapa ilmausruuvin virkaa. Olen semmoisenkin ratkaisun nähnyt. Pahimmillaan juuri anturin kohdalle syntyy ilmalukko, jolloin anturi ei saa tarkkaa tietoa nesteen lämpötilasta. Ja nyt kun muistelen ja jos muistan oikein, niin otsikon ajokissa lämpöanturi on sylinterinkannessa, aika ylhäällä. Sinne ylöshän se ilma kerääntyy, jos järjestelmässä ei ole riittävästi nestettä. Vajaassa järjestelmässä ei enää neste kierräkään niinkuin on tarkoitus.

Nestehän johtaa lämpöä tiheytensä vuoksi paljon tehokkaammin kuin huomattavasti ohuempi ilma.
Hiukan kärjistettynä pelkän moottorin ylilämmön merkkivaloon luottaminen on vähän sama kuin öljypinnan tarkkailu öljynpainevalon avulla. Kun merkkivalo syttyy, saattaa olla jo myöhäistä, jos neste on hävinnyt koneesta pikkuhiljaa.

Sori Emil pitänee kysyä, näin idioottina.
Esimekkisi on pikkaisen hatara, jos ilmaa anturinkohdalla kuten kirjoitit ja kysiset ominaisuudet kuin kirjoitit. Silloinhan anturin pitäisi aikaisemmin jo ilmoittaa "häiriötilanteesta".
Johtuen Kuumasta ilmahöyrystä antuia kohti, kun taas anturin ollessa "upoksissa" laimennettuun glykoliin tahi pelkkään veteen.
Tämähän on vaan omaa mutuani.
Veden kiertoo, ei vaikuta lämpötilan anturi joka sytyttää merkkivaloa vaan Termostaatti joka yleiseti on noin 80-90 asteessa aukeava
Jos tuntuu etta laite omassa käytössä "huudattaa flektiä" turhan paljon ja pitkään. Ratkaisuna on laitaa Termari esim. 60-80 asteinen.
Tienpäällä meillä on kyseisissä tapauksissa, tyylinä "lukita" termari aavistuksen auki jolloin vesi kiertää järjestelmää läpi vähän jatkuvasti ja jäähdyttää konetta samalla tehokkaammin ettei tule "kevyitä" lämpöleikkauksia.

Meillähän on happeakin bensassa. En tiedä onko rapakon toisella puolella happea bensassa. Happi kuitenkin merkitsee laihempaa seosta, jollei moottorinohjausjärjestelmä osaa lisätä polttoaineen määrää pakoputkessa olevan jäännöshapen perusteella. Ja jos amerikassa ajelevat matalampi oktaanisella bensalla, niin vähintään pitäisi sytytysennakkoa lisätä täällä meillä. Suurin osa varmaan/toivottavasti ajaa 98E5 bensalla täällä meillä.

Meidän 98 benza vastaa 93 Amerikkalaista.
Meidän tarvii rikastaa seosta 2-4% verrattuna USA benzaan, säätö kannattaa tehdä jos tietää koneen käyvän laihalla.

-Pasi S.

Siis koto Suomessa lisätään happe=ilmaa enemmän kuin Pure Jenkkilässä EU päästönormien takia jotka ovat tiukemma euroopassa kuin tuolla uudella mantereella.
Ilman lisäys ei ole että kone kävisi paremmin, vaan viherpiipittäjien takia. (ups anteeksi mollaus jotakuta ryhmää vastaan.)

Rikataminen taasen on polttoaineen syötön lisäys, oletettuun puristukseen.
(Sanottuna vähän kuin huikka päällä, kokoajan) automaatti huikathan tunnetusti kylmänä/viileänä on päällä ja kun ajellut jonkin aikaa "huikka=ryyppy" lähtee pois.
Manuaali versioissahan sitten on kuski portsarina/ tarjoilijana , kuulon ja tuntoaistinsa kanssa koska dokaaminen saapi loppua.
T: migu

[Pasi S.]

Siis koto Suomessa lisätään happe=ilmaa enemmän kuin Pure Jenkkilässä EU päästönormien takia jotka ovat tiukemma euroopassa kuin tuolla uudella mantereella.

Happi ei ole sama asia kuin "Ilma". http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilma
Jos hengittäisimme pelkkää happea, niin olisimme hetkessä aikas huonossa hapessa!

""Vuodesta 1991 alkaen Nesteen bensiini on sisältänyt oksygenaatteja. Aineet ovat MTBE (Metyylitertääributyylieetteri) ja TAME (Tertiääriamyylimetyyli- eetteri). Polttoaineessa on näin lisäaineistettuna vähintään 2 % happea (painosta).""

Niinkuin jo aiemmin sanoin, niin suomen bensiinissä olevan "hapen" takia on syytä rikastaa seosta, JOS kone käy laihalla.
Olen TÄHÄN asti ollut siinä uskossa, että suurimmassa osassa jenkki-osavaltioita on jopa tiukemmat päästönormit, kuin meillä EU:n alueella.

Rikataminen taasen on polttoaineen syötön lisäys, oletettuun puristukseen.

Voitko Migu tarkentaa tuota lausettasi, koska en ymmärrä?
LUULIN, että rikastaminen on polttoaineen määrän kasvattamista suhteessa moottoin läpi pumppaamaan ilmaan.
LUULIN, että tietyn puristussuhteen omaava moottori saattaa nakuttaa, jos seos on liian laiha, mutta rikastaminen ei varsinaisesti estä naktusta, vaan silloin on käytettävä korkeampaa puristusta kestävää polttoainetta.

Sori jos Pasi ei tajuu, mutta olen aina valmis oppimaan uutta.

-Pasi S.

[migu250]

Rikataminen taasen on polttoaineen syötön lisäys, oletettuun puristukseen.

Voitko Migu tarkentaa tuota lausettasi, koska en ymmärrä?
LUULIN, että rikastaminen on polttoaineen määrän kasvattamista suhteessa moottoin läpi pumppaamaan ilmaan.
LUULIN, että tietyn puristussuhteen omaava moottori saattaa nakuttaa, jos seos on liian laiha, mutta rikastaminen ei varsinaisesti estä naktusta, vaan silloin on käytettävä korkeampaa puristusta kestävää polttoainetta.

Sori jos Pasi ei tajuu, mutta olen aina valmis oppimaan uutta.

-Pasi S.[/quote]
kaipa tähän tyyliin meinasin:

Käynnistettäessä rikastinläpän alle syntyvä alipaine imee polttoainetta, pääsuuttimeen ja seosputken kautta suihkuputkeen siitä edelleen kaasuttimen kurkkuun.
Samalla rikastinläppä raottuu alipaineen ja ilmavirran vaikutuksesta.
Tällöin moottori saa käynnistyksessä tarvittavan rikastetun polttoaine-ilma-seoksen. Moottorin lämmetessä rikastinläppä avautuu?
Jolloin seos tulee vähitellen laihemmaksi, kunnes rikastinläpän ollessa täysin auki saavutetaan normaali tyhjäkäyntiseos.

[Koheltaja]

Veden kiertoo, ei vaikuta lämpötilan anturi joka sytyttää merkkivaloa vaan Termostaatti joka yleiseti on noin 80-90 asteessa aukeava
Jos tuntuu etta laite omassa käytössä "huudattaa flektiä" turhan paljon ja pitkään. Ratkaisuna on laitaa Termari esim. 60-80 asteinen.
Tienpäällä meillä on kyseisissä tapauksissa, tyylinä "lukita" termari aavistuksen auki jolloin vesi kiertää järjestelmää läpi vähän jatkuvasti ja jäähdyttää konetta samalla tehokkaammin ettei tule "kevyitä" lämpöleikkauksia.

Jos/kun aletaan puuhastelemaan termostaattien kanssa niin kannattaa huolehtia että moottori käy sille ominaisella käyntilämpötila alueella joten moottorin lämmöt on syytä mitata erillisellä mittarilla. Lambdattomat ruiskukoneet pitää polttoaineseoksen turhan rikkaalla jos moottori käy liian viileänä, myös moottorin kuluminen lisääntyy jos jatkuva käyntilämpötila on liian alhainen. Eli, raollaan oleva termari tai liian aikaisen aukeava termari ei aina ole oikotie onneen lämpöjen alentamisessa.

[Emil]

Sori Emil pitänee kysyä, näin idioottina.
Esimekkisi on pikkaisen hatara, jos ilmaa anturinkohdalla kuten kirjoitit ja kysiset ominaisuudet kuin kirjoitit. Silloinhan anturin pitäisi aikaisemmin jo ilmoittaa "häiriötilanteesta".
Johtuen Kuumasta ilmahöyrystä antuia kohti, kun taas anturin ollessa "upoksissa" laimennettuun glykoliin tahi pelkkään veteen.
Tämähän on vaan omaa mutuani.

Pitäisi tietää tarkemmin mikä on ollut valmistajan mielestä ylilämpöä. Onko esim. 110 astetta. Vajaalla nestemäärällä jäähdytys ei toimi niinkuin on suunniteltu, mutta anturi ei kerro mitään, koska suurinta sallittua raja-arvoa ei ole ylitetty.

Tai jos nesteet ovat valuneet pois järjestelmästä mönkijän seistessä pidempään. Ilman nestettä merkkivalo todennäköisesti ei ehdi ikinä syttyä ennen moottoririkkoa.

Tai voihan varoitusjärjestelmäkin olla rikki. Lamppu särkynyt, tai johto irti taikka poikki.

Kannattaa nestemäärää ennen ajoon lähtöä vilkaista, ainakin joskus.

Veden kiertoo, ei vaikuta lämpötilan anturi joka sytyttää merkkivaloa vaan Termostaatti joka yleiseti on noin 80-90 asteessa aukeava
Jos tuntuu etta laite omassa käytössä "huudattaa flektiä" turhan paljon ja pitkään. Ratkaisuna on laitaa Termari esim. 60-80 asteinen.
Tienpäällä meillä on kyseisissä tapauksissa, tyylinä "lukita" termari aavistuksen auki jolloin vesi kiertää järjestelmää läpi vähän jatkuvasti ja jäähdyttää konetta samalla tehokkaammin ettei tule "kevyitä" lämpöleikkauksia.

En keksi syytä, että miksi moottorin jäähdytysnesteen lämpötilaa pitää laskea valmistajan valitsemasta. Valmistaja on valinnut termostaatin sen mukaan, että palotilassa on sopivat olosuhteet polttoaineen ja ilman seoksen poltteluun. Nestehän saa mennä yli sadankin asteen, eikä se vielä kiehu, koska on paineistettuna siellä järjestelmässä.

Entä miksi flektin pyöriminen on pahasta? Sehän ei kerro siitä, että moottori olisi ylikuuma. Se kertoo, että alavesiletkussa on sen lämpöistä vettä, että jäähdyttimen jäähdytysteho ei ole ihan riittänyt. Jäähdyttimen jäähdytysteho ei riittänyt alhaisen ajonopeuden, jäähdyttimen likaisuuden, taikka jäähdyttimen liian pienen koon takia. Näistä kaksi ensimmäistä ovat todennäköisimpiä syitä Suomen olosuhteissa. Tietysti lisävarusteet saattavat heikentää ilmavirtaa jäähdyttäjälle. Vinssi, taikka pohjapanssari esimerkkeinä.

Sekin voi olla valmistajan valinta, että jäähdyttimen hiukan liian pientä kokoa tasapainotetaan flektiä useammin pyörittämällä. Eikä sekään ole väärin.

Mutta ei sitä mönkijään hyödytä paikallaan tyhjäkäyttää ja odotella että flekti sammuu. Kyllä sen voi sammuttaa, vaikka flekti pyöriikin. Tarkka mies haluaa tietysti tasata koneen lämpöjä ja tuuletella variaattoria tiukan ajon jälkeen tyhjäkäyttämällä. Mutta sittenkään ei kannata jäädä odottelemaan flektin sammumista, kun ei se välttämättä sammu "ikinä" tyhjäkäynnillä.

[Swoop]

Tuli parit videot vastaan kun tossa YouTubessa pyöriskelin. Mitä tuo 1mm shimmilevy tekee jonka laittavat tossa toisessa videossa?

http://www.youtube.com/watch?v=KlrPsU4p ... re=related

http://www.youtube.com/watch?v=k1FsGsI9 ... re=related

[Einiinopee]

Oliskohan rajoitin juttu.

[apo]

Sillä chimmillä saa lyhennettyä välityksiä.
Oli aika selkeät videot. Se kiinnitti huomion, ettei ne laittanut varinrulliin ollenkaan rasvaa?

[Emil]

Jep, prikan kanssa remmi painuu hieman syvemmälle etummaisella hihnapyörällä, jolloin välitys kevenee/lyhenee.

Rasvaa ei laittanut, koska kehui asentamiensa rullien olevan "itsevoitelevia". Kumma vaan kun Yamaha ei ole tuommoisiin päätynyt, jos olisi hyvä juttu.

En ymmärtänyt miksi mutteri piti tärryttää mutterimopolla auki. Mutteri lähtee kyllä auki riittävän pitkällä vääntövarrellakin, ja kiristyshän pitää kuitenkin tehdä momenttiavaimella.

[apo]

Aa, mä katselin ilman ääntä noi videot illalla, kun muu väki katsoi töllöä ja siksi ihmettelin sitä rasvattomuutta. Uudet palikat näyttikin pinnoitetulta, ainakin värinsä puolesta.
Ilmeisesti se toisiopuolen jousikin oli jäykempi, kuin alkuperäinen??? Täytyy katsoa myöhemmin uudestaan hiemat tarkemmin.
Onko mitään havaintoa, mikä on ensiövarin mutterin kiristysmomentti?

[gamo500]

Kyllä se äijä se momentin siinä mainitti,mutta mikähän se sitte oli???

[Swoop]

Vois harkita omaan laitteeseen tommosta prikkaa. Hyvin se pikku puolella menee mut pakittaminen sit onkin yhtä pyllynreikää. Varsinkin nyt kun on noi 27" alla. Itse kiinnitin kanssa huomiota tohon ettei laittanu rasvoja rulliin.... Tiedä sitten kuin pitkä ikäset tollaset pinnotetut on... vaan voihan ne toki toimia hyvinkin.