Lapsen kuljetus mönkijällä

[Janska]

Itellä 2 mukeloa joista toinen 4v ja toinen 6kk. 4v likka haluais kovasti kyytii, mutta jyrkästi olen kieltäytynyt, koska tiellä enimmäkseen ajelen. Täytyy kai joskus käydä jollain metsätiellä tms. käydä ajamassa hissun kissun että pääsee likka edes vähän kyytiin.

[JaMaHi]

Itellä 2 mukeloa joista toinen 4v ja toinen 6kk. 4v likka haluais kovasti kyytii, mutta jyrkästi olen kieltäytynyt, koska tiellä enimmäkseen ajelen. Täytyy kai joskus käydä jollain metsätiellä tms. käydä ajamassa hissun kissun että pääsee likka edes vähän kyytiin.

Kerran kyydissä = Aina kyydissä
Trust me!

[-P-]

Niinpä, DI:tä jne sinne ehdottelet.

Sinänsä hyvä, että oot huolissasi minun(kin) lapsista, se on oikea asenne, jonka pitäis levitä yleisestikkin. Lapset on(ainakin pitäis) kuitenkin tärkein asia jokaiselle ihmiselle.

Toisekseen oli ihan hyvä, että kyseenalaistit minun tavan kuljettaa, tällainen auditointi saa aina miettimään.

Oon kuitenkin viime yön mietittyäni edelleenkin sitä mieltä, että rauhallinen(kin) metsässäajo lapset kyydissä on parasta tehdä lapset edessä. Siinä ne on käsien ja jalkojen välissä turvassa, eivätkä mihinkään putoa, samalla voin tarvittaess ohjata ehkä oksia pois, ettei naamalle tule.
Ja jos nyt jotain kuitenkin kaikesta varovaisuudesta huolimatta tapahtuu, niin kypärä ottaa suuriman osan iskuista vastaan, vauhdit on kuitenkin hiljaisempia, kuin esim lasten itse pyöräillessä tiellä tai maastossa.

Jos olisivat takana istuimessa, niin oksat mahdollisesti hakkaisivat ja entäs jos kuitenkin mönkkäri kaatuu, siinä sitten olisi lapsiraukka alimmaisena penkkiin sidottuna, ei kuulosta hyvältä.

Tieliikenteessä turvaistuin on varmasti parempi, mutta minä taasen en mene lapset kyydissä liikenteen sekaan. Kun sitä ei voi tietää, milloin joku humalainen/kaahaaja päälle jyrää, tällä kylällä niitä nimittäin riittää...

Sitten tuo kommentti, että kuinkahan monta kuollut jne. Eiköhän suurin osa tapauksista ole liitettävissä vauhtiin ja kaahailuun. Tietysti voi olla joitakin, kun on tultu päälle, niinkuin liikenteessäkin voi tapahtua, eli ilman omaa syytä tapahtuu vahinko.

Ja nyt, perustele!, miksi metsässä ajaessa on turvaistuin vöineen parempi, kuin edessä käsien välissä istuen. Näytä olevasi mies ja jätä pois kiroilu, haukkuminen, herjaus yms skeida pois ja koeta saada asiaa argumentointiisi juputuksen sijaan.

-P-

[jukka81]

keskusteluhan menee kuumaksi omia muksujani kuljetan silti vastedeskin edessäni mutta kuten jo aiemmin totesin:vain esim.mökin tasaisessa pihassa ja tosiaankin konttausvauhtia sillä mikään tässä maailmassa ei ole lapsiani tärkeämpää ja tässänaurettavassakin vauhdissa lapsella on kypärä päässä,siitä ei tingitä sama homma kun muksut ajelee omilla mönkkäreillä:varusteet niskaan tai laite pysyy tallissa ja kertaakaan ei ole ajaminen jäänyt tämän takia.itse pidän kypärää myös ajaessani mönkkäriä kärryn kyytiin

[-P-]

Alkaa olla kuumaa joo, mutta jos tästä koituu mitään hyvää, niin eikös se oo jo kannattanut?

Meilläkin pitää olla lapsilla kypärät päässä, kun ajavat jeepillään. Naapurin lapsille on sama komento ja vaaratilanteita ei saa aiheuttaa kohelluksella.
Se on ollut tiukka paikka yhdelle pojalle, eikä ymmärrä ajokieltoa

Itellä tuo kypärän pito on hiukkasen lipsunut, ikävä kyllä

-p-

keskusteluhan menee kuumaksi omia muksujani kuljetan silti vastedeskin edessäni mutta kuten jo aiemmin totesin:vain esim.mökin tasaisessa pihassa ja tosiaankin konttausvauhtia sillä mikään tässä maailmassa ei ole lapsiani tärkeämpää ja tässänaurettavassakin vauhdissa lapsella on kypärä päässä,siitä ei tingitä sama homma kun muksut ajelee omilla mönkkäreillä:varusteet niskaan tai laite pysyy tallissa ja kertaakaan ei ole ajaminen jäänyt tämän takia.itse pidän kypärää myös ajaessani mönkkäriä kärryn kyytiin

[JaMaHi]

Mua kyllä ihmetyttää tuo puhe mönkijän kaatumisesta! Taitaa olla pojilla melko kiikkeriä ajokkeja jos huolenaiheena on mönkijän kaatuminen!!?
Tarkoitatteko nyt sivulle vai eteen/taaksepäin kaatumista???

Minkälaisia kokemuksia teillä on mönkijän kaatumisesta?
Itse olen kaatanut ajokin kerran. Täytyy myöntää että se oli kiikkerä, vakio alustainen ja alkuperäisillä renkailla oleva 700 grizzly joka pyörähti ojanylityksessä selälleen. Ite jäin alle.
Sillonkin tiesin jo ojaan laskiessani että on melko suuri riski että kampe pyörähtää nurin.
Oma ajokkini ei tod. olisi meinannutkaan kipata mutta nuo orkkikset on vähän kiikkeriä.

Noista kommenteista vaan saa sen käsityksen että joillakin mönkijä kaatuu ihan täysin varoittamatta. Ajellaan hiljaa ja huolellisesti erityistä varovaisuutta noudattaen ja sit yhtäkkiä ajokki onkin selällään...??

Täytyy kyllä myöntää että painopisteen siirtäminen ajaessa on erittäin vaikeaa, jopa mahdotonta jos edessä istuu lapsi tai pari... siinä ehkä syy kaatuiluun? ...vaarallista...

[-P-]

Minä oon kans kaatanut kerran, ojasta noustessa seisoin pehmeällä(!) takalaukulla ja jalka lipsahti kiskaisin vehkeen päälleni, otin vastaan yhdellä kädellä ja sattuu vieläkin.
Ei tuo kovin helposti nurin mene kylläkään.

Suurin vaara kuitenkin(lapsille) on kaatumisessa, sitten rapsii oksat, jos ihan puskassa menee. Ehkä tässä on kuitenkin tehty hiukan kärpäsestä härkänen ja kärjistetty liikaa...

Pointti oli varmaan kuitenkin, että kumpi on turvallisempi metsässä, lapset edessä vai istuimessa takana.

-P-

[MaKat]

Pannaanpa omakin lusikka soppaan

Lapsi edessä on miun mielestä paras paikka. Lasten paikka ei ole olla kömpiän kyydissä liikenteen seassa. Vaikka itse ajaa nätisti, niin aina joku voi tulla päälle. Vieläpä mönkiä on liikenteen seassa aika huomaamaton vekotin kokonsa vuoksi.
Itse kyyditän 3 lastani yksi kerrallaan hiljaisella vaudilla helpossa maastossa varovaisuutta ja järjen ääntä noudattaen. Ja tietenkin kaikilla on kypärät päässä.
Minullekkin lapset ovat tärkeitä ja niinpä vietän sitä paljon puhuttua laatuaikaa lasteni kanssa mönkiällä ajellen, koska se on niiden mielestä niin mukavaa. Huomenna ajattelin lähteä kohta 4v pojan kanssa makkaranpaistoreissulle n.2km päässä olevalle makkarapaikalle, jonne mennään pientä mehtäautotietä n 15-20kmh. Tällaiset reissut jää hyvin lasten mieleen ja ne muistaa vielä vanhanakin. Eli järki käteen tuossa lasten suojelussa. Pyörällä ajo harjoittelu on minun mielestä paljon paljon vaarallisempaa kuin tuo mönkiän kyydissä oleminen. Puhumattakaan joistain trampoliinilla pomppimisesta.

Oma lukunsa tietenkin vielä on tuo mönkiän korjaus/tuunaus, jossa lapset haluaa olla "auttamassa" isää.

Eli minun mielestäni oikein hyvä harrastus myöskin koko perheen kanssa harrastamiseen.

[edu]

Ja nyt, perustele!, miksi metsässä ajaessa on turvaistuin vöineen parempi, kuin edessä käsien välissä istuen.

Miksi ihmeessä alkaisin perustelemaan sellaista väitettä, jota en ole edes esittänyt.
Jos vaihtoehtoja on ainoastaan nuo kaksi lapsen viemiseksi metsään, siis istuttamalla hänet kuljettajan eteen tai sitomalla vöillä taakse, niin kummassakin on omat huonot puolensa.
Joten, veisinkin alle kouluikäisen lapsen metsään, kävellen lapsen kanssa vierekkäin, välillä pysähtyen katselemaan luonnon ihmeitä.

Sitten kun lapsi noin kouluunmenon kynnyksellä on riittävän roteva pitämään itse kiinni istuessaan kuljettajan takana, mentäisiin METSÄÄN mönkijällä.

Välillä ihminen tulee miettineeksi ihan hölmöjä ajatuksia, kuten vaikka;
auton ajamista varten pitää käydä autokoulu ja suorittaa kaksiosainen kuljettajatutkinto, lentämiseen kurssi ja tutkinto, muiden lasten kasvattamiseen päiväkodeissa ja kouluissa koulutus ja päättötyö, mutta omien mukuloiden kasvattamiseen ja maailman vaaroilta suojeluun ei tarvitse mitään muuta kuin alkukantaisten vaistojensa siivittämänä kiivetä jonkun muijan pykälään ja vetäistä 'rommit torveen' ja kas, olet isä ja samassa olet kelpoinen kasvattamaan ja suojelemaan omaa lastasi. Hmm.

Tästäkin kyyditsemisasiasta voidaan vapaasti olla montaakin mieltä, olen liiankin usein osallistunut tämän aiheen käsittelyyn ja aina jäänyt lähes yksin mielipiteeni kanssa, ei haittaa.
Väitän kuitenkin, että vaikka alle kouluikäistä lasta ei metsässä mönkijällä kertaakaan kuljetettaisi, hänelle ei tästä suurempia traumoja synny ja voi helpostikin saavuttaa aivan tasapainoisen ja mielekkään lapsuuden ja elämän.
Nämä ovat valintoja/riskejä joiden tekeminen on aikuisten, ei lasten, hommaa ja vieläpä ihan ilman sitä vanhempainkoulua ja tutkintoa.
Kukin ihan oman harkintansa mukaan.

Jos alle kouluikäinen lapsi alkaa perheessä johtamaan toimintaa ja valitsemaan miten ja millä kyydeillä minnekin mennään, ollaan hukassa ihan saletisti.
Saako sellainen lapsi vaikkapa kaupan karkkihyllyn mukaansa jos tekee mieli tai cokista omaan huoneeseen kahensadan litran tynnyrin?

[jukka81]

edulle tiedoksi että armeijankuri ja lasten kasvatus on kaksi eri asiaa miksi opettaa lapsi kävelemään,kaatuu vaan korkeammalta ja satuttaa pahemmin mietn pystyt elämään jokapäiväistä elämääsi jos huolesi ovat noinkin mitättömiä no.kukin tyylillään.

[edu]

edulle tiedoksi että armeijankuri ja lasten kasvatus on kaksi eri asiaa

Voin omasta kokemuksesta kertoa; tiedän tuon, on nimittäin sattumalta molemmista omakohtaisia ihan miellyttäviä kokemuksia.
Armeijasta 11 kk:tta ja alle kouluikäisen lapsen kasvatuksesta 7 vuotta.

Yhteistä näillä kahdella asialla ei ole todellakaan paljoa, lapsen kasvattamiseen on kuitenkin soveltuvin osin liitettävissä oikeudenmukaisuus, vastuun lisääminen pikkuhiljaa, järjestelmällisyys ja että lapsi kuuluu osana johonkin joukkoon, perheeseen, jolla on yhteinen päämäärä, jonka vuoksi kaikkien on joskus tingittävä omista mielihaluistaan.
Lisäksi, vanhemmat johtavat toimintaa omien kokemustensa ja tietämyksensä mukaan, välillä vähän 'porkkanaa' kepin päässä pidellen.

Vertaus lapsen kävelemään opettamisesta ja kuljettamisesta mönkijän kyydissä metsässä on hieman ontuva ja ei mielestäni sovi vertailuasetelmaan.

[jukka81]

mitenkäs vertaaminen lentäjäntutkintoon tai autokouluun ja tuo edellinen kirjoituksesi taitaa olla suoraan jostain täydellisten perheiden kasvatusoppaasta ja voithan sinä mennä kävellen lapsesi kanssa sinne metsään.mitä se haittaa jos joku muu menee mönkijällä

[edu]

mitenkäs vertaaminen lentäjäntutkintoon tai autokouluun

Vertaamalla näitä yritin sinullekin kertoa, että yhteiskunta säätää kaikenlaista kurssia ja tutkintoa melkein ihan mihin muuhun tahansa, mutta kaikkein tärkeintä asiaa yksilölle, siis omaa lastaan, saa kasvattaa ja asettaa kaikenlaisille turhille vaaroille alttiiksi ihan ilman mitään.

Itse pidän oman lapsen kasvattamista sekä henkisesti että fyysisesti täysipainoiseksi kansalaiseksi koko elämän arvokkaimpana asiana.

Joillekin se tärkein puuha saattaa olla perkeleen hieno tiilitalo, harjatusta rosterista valettu keittiö, komee rivistö kulkineita pihassa jne...
Jos materiaa kerääntyy, siinä ei ole mitään pahaa, mutta lopultakin se on vaan pelkkää tavaraa johon ihminen pian kyllästyy.

[jukka81]

juurikin näin mutta miksi ihmeessä otat stressiä siitä mitä muut tekee kaikki ei vaan ole samanlaisia.itsekkin tahtoisin kuohia jokaisen juopon ja narkkarin jotteivät lisääntyisi ja siten hylkäisi lapsiaan.kaikkeen ei vaan pieni ihminen pysty huolehditaan jokainen omistamme niin hyvä tulee menee kohta niin ot:ksi että homma oli osaltani tässä.kingi kuittaa

[-P-]

No nyt tämä on ihan oikeeta keskustelua, niinkuin pitääkin.
Ehkä minä sitten käsitin väärin, kun hyökkäsit niinkin rajusti minun kuljetustapaa vastaan, sori.

Minä myöskin vien lapset muutaman kilometrin päähän laavulle makkaraa paistamaan, se on laatuaikaa meille kaikille.
Eikä se kävellenkään meno huono ole, tietyin aspektein jopa kunnioitettavampaakin. Toki meilläkin luonnossa liikutaan lihasvoimin, varsinkin mökillä ihmetellään monenlaista elämää.

Kyllähän nytkin on olemassa lastenkasvatukseen kaikenlaisia opuksia, joita varsinkin äidit tavaa nallin napsahduksesta lähtien ja synnytysvalmennus on kohtuullisen monipuolista, vaikka siitä ei tutkintoa saakkaan.

Noiden analogioiden löytäminen on kohtuu mielenkiintoista, se on niinkuin tilasto, riippuu miten sitä luetaan... Toiselle mieluinen, toiselle ei.

Välillä tuntuu, että kuka kasvattaa ketä, kun lapset on hioneet meikäläisestä kohtuu monta särmää pois. Kuitenkin oma päämäärä on kasvattaa lapsista itse ajattelevia ja myötätuntoon ja empatiaan kykeneviä nuoria ihmisiä, jotka hankkivat sen vastuuntunnon pikkuhiljaa elämänkokemuksen karttuessa huomatessaan, että kaikilla teoilla on seuraukset. Kasvatustapojakin on monia, ainut, mikä omaan korvaan särähtää, on ns vapaa kasvatus ilamn rajoja ja sääntöjä. Niitäkin tuloksia on tällä kylällä nähtävissä...

Meillä ollaan kohtuu temperamenttisia, joten aika räjähtelevää on välillä, joten seurakset on joskus myös negatiivisia... Onneksi emäntä on rauhallisuuden perikuva...

Noh, nythän tämä eksyi jo alkuperäisestä aika kauas...

-P-