En kuulu symppis ihmisiin mutta lapset ja niiden kokemat, itsestä riippumattomat ongelmat saavat kyyneleet silmään. Tuttavapiirissäkin pikkutyttö joka käynyt läpi sydänleikkauksen. On hienoa seurata pikkuisen elämän jatkoa kun tyttö esittelee rinnan halkovaa arpea ylpeänä ja kertoo miten rohkea hän on ollut, tajuamatta millaisessa vaarassa on edes ollut. Toivottavasti myös sinun tyttäresi selviää tästä pienelle ihmiselle suurelle asiasta ja pääsee jatkamaan elämäänsä ja perheensä ilahduttamista. Ja tässä onkin hyvä muistuttaa että lastenklinikalle laitettu pikku rahasumma ei mene haaskoon vaan turvaa pienen ja tärkeän elämän alkua. Jokainen jättää ostamatta vaikka mäyriksen ja laittaa sen kympin kideille, jookos? Olkoot tämä vaikka pikkuinen haaste.
No joo oli mullakin hieman erikoinen juhannus.. Serkku löydettiin kuollleena heti aattona... ja se oli kun veli mulle ja isoveljelle... miten tällästa voi edes tapahtua? Jätkä,llä oli armeia kesken ja se olis päässyt 7 ens kuuta pois se oli vast 20w Miten tää voi olla hadollista
Pääsemme vihdoinkin kotiin täältä sairaalasta huomenna. Alku meinasi olla hankalaa. Pojallemme oli jo annettu diapamit huuleen ja odoteltiin leikkaus saliin pääsyä, kunnes tuli tieto ettei teholle leikkauksen jälkeen mahdukkaan. Ne passittivat meidät kotiin keski-suomeen. No oli siinä se lohtu että saatiin sittenkin olla Juhannus kotona. Tietenkin kaikkia mahdollisia pöpöjä ja vilustumista vältellen. Sitten juhannuksen jälkeen tulimme heti takaisin ja onneksi sitten saatiin operaatio tehtyä. Kiitos yläkerran herralle että kaikki meni hyvin. Teille kaikille myös kiitoksia kannustuksista. Nyt pääsemme pojan kanssa toipumaan ja odottelemaan seuraavia mönkimis kokemuksia.