Juttuhan on näin..... Tämän tyyppinen Hilliard lukko ei ole kitkalukko , koska se ei vaadi renkaiden pyörintänopeuseroa , toisin kuin esim Can-am , jossa lukko aktivoituu vasta kun toinen rengas kahvaisee tyhjää ja näin ollen kitkalevyjen välissä oleva öljy kuumenee ja aiheuttaa kitkaa, jolloin kitkalevyt siirtävät vetoa myös toiselle puolelle, eli lukitsee tasauspyörästön.
Tällaisessa tapauksessa vaaditaan että jotta lukko kytkeytyisi , tarvitsee se kardaanilta tulevan pyörintänopeuden suurempana kuin eturenkaiden pyörintänopeuden.
Itse asiassa kun vetojärjestelmä ei ole kytkevässä tilassa , vaikka nappi olisikin 4wd tilassa , ei neliveto "syö" tehoa järjestelmästä sen enempää kuin 2wd tilassa , jos alusta on pitävä eikä takarenkaiden pyörintänopeus ylitä etuperän vaadittavaa kytkentänopeuseroa.
Tosin tämä järjestelmä on kykeneväinen myös itsenäiseen kytkemiseen oikean ja vasemman välillä, mikäli esim vauhdissa mutkassa tapahtuu kytkeytyminen takarenkaiden pidon menetyksen johdosta, ei silloin ulompi rengas joka kiertää pidemmän matkan kuin sisempi , saa voimaa heti, vaan ensin sisempi jonka pyörintänopeus on pienempi kuin takasien, jolloin ensin tasataan nopeusero. Jos tästä tilanteesta jatketaan eteenpäin ja pidon menetys taka-akselilla jatkuu edelleen ja muiden renkaiden pyörintänopeusero saavuttaa sen ulomman renkaan pyörintänopeuden, kytkee se vedon myös sinne. Ja yhtä nopeasti myös vaihtaa puolta tarpeen mukaan ohjauksen säilyessä "ei tönkkönä".
http://www.hilliardcorp.com/media/18172 ... -Drive.pdf
Vastaus kysymykseen : Jos toinen puoli mönkijästä on asfaltilla , ja toinen soralla , ei sillä lähde soran puolen renkaalla sutia koska se on pitävämmällä alustalla ja se saa voiman samaan aikaan kuin se sorapuolen rengas. Edellyttää että laitteella edes saisi sutia sfaltilla
Vastaus 2 samaan kysymykseen: Jos takarenkaat ovat jäällä , vasen eturengas asfaltilla ja oikea jäällä , takarenkaiden lyödessä tyhjää , pyörintänopeusero kasvaa etuperässä , jolloin kytketään vetoa, asfaltilla olevan renkaan saava voima on se joka laittaa mönkijän liikkeelle koska renkaan pito siellä on suurin , se jäällä oleva rengas ei pyöri valtoimenaan vaikka sen saama pito on pienempi.
Toisin sanoen toiminta on kuten Torsen tasauspyörästössä joka on toimintanopeutensa suhteen selvästi nopeampi kuin esim. viskokytkin. , mutta ILMAN TBR arvoa, eli Torsenissa arvo ilmaisee, kuinka paljon enemmän vääntöä voidaan välittää toiselle akselille kuin toiselle , vaikka 1:3.
Hilliardissa ei sitä ole vaan se on kykeneväinen siirtämään 100% voimasta pitävämmälle alustalle.
Hilliard EI ole kitkalukko. Vaikkakin jos tarkkoja ollaan ainahan kytkentävaiheessa on kitkaa , oli se sitten hammaspyörien tai kitkalevyjen välissä.
Ja oletetaan että sanalla kitkalukko , tarkoitat oikeaa sanan varsinaisessa merkityksessä olevaa "kitkalukkoa" toimintaperiaatteeltaan.
Ja Hilliardin toimintaa kuvastaa ehkä parhaiten se, että mitä enemmän voimaa sisääntuloakseliin tuodaan vasten rullia joita ramppi painaa akselin tumppeja vasten , sitä suurempi on kytkevä voima joka pitää vetoa lujemmin päällä. Eli ramppien kulmahan kiristyy vaan ja rullat painautuu lujemmin tumppeja vasten.
Liukupalan pultin ulostulevaa osaa ei mielestäni voi määrittää, sehän riippuu palan kuluneisuudesta , kierteen alkuhetkestä tapissa , pienet valutoleranssit mukaan lukien huikea määrä toleransseja.
