Eilen tuli käytyä pitkästä aikaa umpistas tahkoomassa mettässä, ja aika paljon sitä lunta näky jo olevan Pohjapanssaria ei ole, ja renkaat nuo rattorin vakio rimpulat, niin aikas lailla sai kaasua pitää pohjassa ja välillä peruuttamalla ottaa vauhtia että eteenpäin meni Nii siinä sitten tuli mieleen, että kannattasko sitä käyttää pientä vai isoa vaihdetta? Kun välillä ihan umpisessa oli pieni vaihde päällä, mutta kun tuli samalle uralle mistä oli kerran aikasemmin ajanu, alko se tuntua liian lyhyeltä? Nii missä kohissa sitä pientä kannattas käyttää? Jossai ohjekirjassa luki, että vetohommissa tietty, ja jos nopeus alle 7km/h. Mutta mitä mittaria katto niin kyllä se oli aika monesti joku 10-20km/h sen mukaan

En kyllä metsässä käyttäisi ikinä muuta kuin pientä vaihdetta. Isolla vaihteella kun lähtee raskaasta paikasta liikkeelle niin hihna ei tykkää yhtään. Toistetaan sata kertaa ja johan mahtaa olla hihnassa koloja. Pikkuvaihteella siis mennään. Cana ainakin kulkee melkein 70km/h pienelläkin vaihteella niin kyllä tarvii olla ihan aurattu tie ennenkuin kaivetaan isompi halko pesään.

Jaa, no niin vähän arvelinkin. Tuntuu vaan että ottaa niin kauheasti kierroksia, kun pienellä vaihtellaa painaa kaasun pohjaan. Mutta niinhän sen pitää varmaan tehdäkin

Ei mulla tollasesta pollesta kyllä kokemuksia ole, mutta noin yleisesti sitä mieltä että ennemmin kierroksia koneeseen kuin savut variaattorista.

Oltiin juurikin metsässä ja hienosti menee rene pienellä puolella, kaasu saa kyllä olla lähes pohjassa ja renkaana 28 mudzilla, on kyllä mahtava rengas tonne 40-50cm umpihankeen. Se vaan menee ja menee

Itse suoritin pienen maastoupihankiajon pikkupuolella ja hitaasti kiiruhtaen näytti maavaran (lumivara) riittävän ts. ei siellä metsässä lunta niin paljon ollutkaan. Ajotuntia äjällä ja koneellakin niin vähän että on parempi vaan järjenkanssa

Metsässä menee hitaalla puolella kun lunta siellä vähemmän ja lumen alta löytyy jos jonkinmoista kökkärettä mistä renkaan kuvio raapii pitoa, mutta pahimmat tuiskukohdat peltoaukoilla missä ei ole aikaisempaa uraa vaatii vauhtia. Isolla puolella sopiva vauhti ja peruuttelua jos liike hyytyy, pohjalla oleva pakkaslumi tosi ikävää tavaraa pidon kannalta.

tommonen 700 karhu kun jää jäällä kiinni,niin ei sitä meinaa yksin saaha pois mutta kulkee hyvin niin kauan,kunnes maavara loppuu.

Nii no pitää vielä sen verta tarkentaa tuota ekaa viestiä, että semmosella isommalla tasaisella aukiolla ajelin. Eihän siellä mettässä tosiaan niin paljoa sitä lunta ole, mutta siihen aukiolle oli kertyny jo aikas paljon Ja kyllähän se aina lähtee, kun peruuttaa ja vauhtia hakee. Meinas vähän jarruttaa menoa, kun kerty sitä lunta siihen keulalle niin, että alko keulanboxin yli tulla Mutta pikkusen heiluttaa ja peruttaa ja hakee vauhtia niin siitä se lähtee Ite uskaltaa talvella paljon pahempiin paikkoihin mennä kokeilemaan, kun jos jää kiinni voi käydä aina kelkalla avittamassa. Mutta kesällä jos ei pois pääse jostai ominvoimin, on lähin mönkijä tuttu mönkijöineen 30km päässä Mutta kaverin mailla kun ajelee, niin siellä on saatavilla tarvittaessa traktoei apua

Myöskin rengaskohtainen kysymys tämä lumessa eteneminen. Esim. näiden Bighornien kanssa syvässä pehmeässä lumessa edetään tehokkaimmin reippaalla vedolla. Mönkijä nousee kaasulla ikään kuin plaaniin lumikerroksen päälle ja etenee näin paikoissa joissa hitaasti möyriminen ei enää onnistu. On muuten hiton hauskan tuntuista menoa tuo vauhdilla lumen pinnassa eteneminen. Tuntuu melkein kuin ilmassa leijuisi, mönkijän ollessa silti ohjattavissa

Joo Mulla itellä on alla noi Duron fillarit oliskos ollu ultragrip tms. Ja olen huomannut notta ei se kerpele mene kun kaasulla kun sitä lunta on tarpeeks... Kuten joku joskus on sanonut "Jos ei voimalla niin väkisin" sopii aika hyvin tolla pitkäakselivälisellä koneella lumessa ajoon. Ei ole kyllä metsässä eikä oikeestaan peltoaukeillakaan tarvetta ajaa pitkälläpuolella Meneehän toi polle lyhkäselläkin yli 60. Tossa 30-40 vauhdissa ei kierroksissa ole paljoo eroo ajaako pitkällä vaiko lyhkäsellä vaihteella. Se on noin pitkällä n. 1000 rpm. pienenpi kuin lyhkäsellä ja silti se on yli 3000 rpm.
Jotenkin tuntuu paremmalta ajaa lyhkäsellä ainakin omalla kohalla.

Muutaman kerrran kaverin kanssa ajellu noita mettäpölkuja syksyllä ja mä sille lenkin jälkeen sanonu jotta lyhkäsellä ajoin koko matkan niin ihmetteli ettei kai me niin hiljaa ajettu? Silti paikoin 40-50 vauhtia. Ei vaan viitti aina olla vaihteita veivaamassa

Eli jos oikein ymmärsin, niin minun kannattaa tuolla puolen metrin puuterissa kiskoa kaasupohjassa menemään pientä vaihdetta käyttäen? Ja muutenkin ilmeisesti metsässä ajaessa kannattaa käyttää pientä pykälää aina? Onko siitä sitten mitään haittaa vaikka ajaa pienellä puolella jotai valmista uraa esim. 40km/h?

Kyllä tietenkin täytyy omaa harkintaa käyttää... Jos tuntuu pahalta revittää konetta melkein tappijengoilla niin ehän siinä ole vaihtohetona kun tuo pitkävaihde... Omakohtaisesti tuntuu, että joutuu välillä kuitenkin ryömitttämään reitellä, niin en vaan aina viitti olla sitä soppakauhaa (lue vaihdekeppi) veivaamassa...

Xp:n ohjekirja sano jotain miniminopeudesta pitkällävaihteella oisko ollu 24 km/h vai mitä se nyt oli... ei oo toi käyttäjan opas ny tässä käsillä. Hitaammassa ajossa tulisi käyttää lyhkästä ja jos lyhyhen toiminta-alue on tuon 0-60 km/h näen sen käytön metsässä helpommaksi.

Olikohan tuo vastaus nyt sitten tarpeeksi poliittinen notta kaikki vastuu kuskilla itsellään

ajoin eilen pellolla jossa noin70cm lunta. mönkkäri pysyi pinnalla kun ajoi nelivedolla kaasu pohjassa. mutta kestääkö mönkijä sitä?

No ehän sitä ainakaan ole suunniteltu tuommoiseen käyttöön... Mutta ei toi mun polle ainakaan puuterilumessa muuten edes etene jos ei vauhtia ekaks ja sitten vaan reilusti kaasua...

Kaippa se sitä kestää jos ei vaan ota liikaa pitoo kun ryömimisvauhtia mennään ja mittari näyttää kuuttakymppiä...

Kyllä se rauta viisaampana antautuu jos se pitoja saa kunnolla. Voipi vetarit antautua ja olempa yhden etuperän nähnyt hajoavan kardaanin laipastakin... Ei auta kun toivoo parasta?