
ja onkos muuten noi IHK tai motonetin pyörät&navat minkäslaista kestävyydeltään? kun pitäis omaa kärriin teliä laittaa suunnitteille.


Ympäripyörivä teli muuten hyvä, mutta ongelmaksi tulee kuormatilan kapeus ja kuorman korkeus. Niitä voi toki lääkitä levittämällä kärryä mutta sitten menee lapsi pesuveden mukana kun kärry ei sovi mistään kulkemaan.pollekuski kirjoitti:Tuola kyseltiin mönkijän paripyöräkokeilusta.
Ongelmat ja harmaat alueet joita olen miettinyt koskee osin mönkijää ja osin kärryn teliä:
Kärryyn ympäri pyörivä teli? Kärryä voisi siis levittää vähän jotta kyytiin mahtuisi myös jotain. Näin isotkaan kuopat tai kannot ei olisi ongelma, ehkä?
Pehmeällä paripyörät varmasti hyvät.pollekuski kirjoitti: Hiipivä teli? Tällä tarkoitettaneen että telin etu osa on lyhyempi kuin taka osa? Näin tehtynä ympäripyörivä ei siis toimi
Lisäleveys kärryssä vaikeuttaa vetoa ahtaissa paikoissa, onko kukaan kokeillut mönkijässä takana paripyöriä? Saisi pehmeälle lisää pintaa ja kantaisi paremmin, saattaisi myös kulkea tiettyyn pisteeseen asti lumessa paremmin?
Traktoreilla on vedetty puukuormia iät ja ajat reellä talvisin. Jos vetämättömät renkaat olisivat lumessa paremmat, näin tuskin olisi tehty kun kärryjäkin on ollut. Peruuttaminen kovalla vaikeutuu huomattavasti, vaan eteenpäinhän sitä yleensä mennään.pollekuski kirjoitti: Kärryn suksitus talveksi? Siis yhteinäinen leveä suksi renkaisiin kiinni, liinalla tms, parantaako vedettävyyttä?
Selkesikö vai pitääkö kutsua mode
Näin on. Melkeinpä ainoa tapa ajaa mönkijällä puuta lumisena talvena on ajourien valmistelu ja jatkuva ylläpito pitkin talvea. Onko siinä sitten mitään mieltä kun ne puut voi useimmassa tapauksessa ajaa lumettomaan aikaankin. Itse olen pyrkinyt jättämään lumileikit suosiolla sikseen ja ajanut tarvittavat puut lumettomaan aikaan. Aikaa säästyy huomattavasti ja hermoja myös.motocoyote kirjoitti:Mikä siinä on niin vaikea ihmisillä ymmärtää että lumessa toimii parhaiten kapea ja korkea rengas.
Sitten kun lumi on kovaa ja siinä pinnalla on mahdollista pysyä, tulee kysymykseen sitten leveät renkaat. Näillä leveysasteilla sellaisia lumikelejä maksimissaan viikko vuodesta että mönkijä pysyy hangella, puukuorma ei koskaan. Suomen lumilla mennään pohjia myöten, aina.
Se tyypillisin polttopuu, eli koivu on kuivimmillaan kesä-syyskuussa ja kosteimmillaan keväällä mahlannousun aikaan. Havupuun kosteusvaihtelut on huomattavasti pienempiä ja polttopuun teon kannalta merkityksettömiä. Vanhalla kansalla oli paljon tähdellisempää tekemistä kesä- ja syysaikaan, kuin polttopuunteko. Siksi ne tehtiin talvella ennen mahlannousua. Samalla saatiin hyödynnettyä kevät ahavat kuivauksessa. Samalla tavalla ne tulee hyödynnettyä myös loppusyksyssä tehdyn puun kanssa. Ylipäätään puun kosteusvaihtelu vuodenaikojen mukaan on muutaman prosentin luokkaa, jos tuota kesäaikaa, jolloin koivun kosteus on siirtynyt rungosta lehtiin ei oteta huomioon. Muut tekijät vaikuttaa polttopuun kuivumiseen huomattavasti enemmän. Kyllä se melkein niin on että pakko on ainoa järkisyy ajaa polttopuuta mönkijällä kovin lumisena talvena. Mutta nyt ollaan jo sen verran kaukana tukkikärryistä, että jatketaan jossain sopivammassa viestiketjussa.ToniR81 kirjoitti:Voi tietysti olla että vanha kansa on väärässä, mutta sitten olen minäkin
Tuo ei enää näillä korkeuksilla onnistu.ToniR81 kirjoitti:Ajelee vaan uraa metsään sitä mukaa kun lunta tulee jos on jo valmiiksi valittuna kaadettavat puut. Saa tammi/helmikuussa nurin ja ajettua pihaan ja pienittyä motti pinoon ja kesällä sitten liiteriin.
Onnea yritykseen. Suosittelen kuitenkin poljettamaan ne jäljet vaikka jollain työkelkalla. Niitä kun koko talven kelkalla jyräilee niin keväällä se baana jo kestää mönkijän. Kuitenkin edelleenkin tehokkainta touhua on ajaa ne puut ennekuin sitä lunta on enemmän kuin 20 senttiä, ellei sitten halua huvikseen touhuta, jolloin järjen saa jättää kotiin naulakkoon ja ostaa polttopuitten tekoon vaikka metsäkoneketjun jos perse kestää...ToniR81 kirjoitti: Ehkäpä siis pitäisi miettiä ennemminkin mönkijän perään hyvä jyrä millä painaa kunnon ajourat metsään sateiden jälkeen.... Tosin tulee ne vinssilläkin aika hyvin uran varteen mistä ne saa sitten jo kyytiinkin, ei tarvii koko metsästä tehdä uritettua... Koittaa laittaa uran niin että saa sen suuntaisesti kaadettua puita. Hakkuujätteen ajo sitten erikseen, mutta itse laittelen omasta metsästä vielä vuosia puuta, joten kaatoajankohdalla on merkitystä että saa syksyllä kuivaa puuta. Toki, voihan ne keväälläkin käydä pienimässä ja ajaa pihaan, mutta sen vähän mitä ne kuivaa talvella niin kuivaa tehokkaammin jos on kerran halki metrin pätkinä ristiin pinottuna katoksen tms alla, saa kevät auringostakin kaiken hyödyn irti.
Tuohon pariin sataan sisältyy todennäköisesti pelkät materiaalit, ei laiteinvestointeja, ei tiloja, ei rakentajan palkkaa ja näistä seuraavia sivukuluja... Johan hintaa rupes tulemaan... Katteita unohtamatta.stequ78 kirjoitti:Oon kans laskenu et parilla sadalla tekee rankakärryn enkä ole niin huokeella nähny missään vielä rankakärryjä kaupan.
Sviddu samaa oon heppaillu itekkin.lansma-c kirjoitti:Eihän noita kärryjä kannata ite tehä jo osat maksaa enemmän kuin hyvät valmiit kärryt,oma mielipiteeni.Tuolla kelffrillä on aika hyvät kärryt.