emppu

[Vee-äM]

Siittä ei kyllä taida suuria rasituksia kärryyn kohdistua jos polttopuuta siihen kaatelee.Kuution puut ja isommat täytyy jo harkita.
Tyvihän aika pehmeesti pienellä liikkeellä napsahtaa kärryyn.

[meedio]

Kyllä pieni puu läheltä kaadettuna kaatuu pehmeästi, siis semmone, josta saa 2-3 noin 3-metristä pölkkyä.

Kyl sen otsalla näkee mikä on liikaa. Optimi on että kahden pölkyn katkaisukohta on keskellä kärryä, silloin molemmat pölkyt on jo melkein kuormassa ja tiheessä metsässä on usein niin.
Misssään tapauksessa ei oo järkeä kaataa kauempana olevaa isompaa puuta päin kärryä, se kyllä räimäisee kovasti ja onhan siinä jo mönkkäri vaarassa jos suunta viiraa..

[Metsuari]

Ajoin n.150 mottia rankaa vastaavalla kamppeella viime talvena. Asensin siihen kokoamisvaiheessa tuon vinssihökötyksen mutta purin samantien pois kun tajusin ettei sillä mitään voi metsässä tehdä. Se kokemus riitti ja laitoin kärrin kierrätykseen.

Yleensä en tahallaan yritä särkeä kamppeitani mutta toisaalta en niitä kyllä säästelekkään. Työkamppeet on tarkoitettu töihin eikä pihalla pidettäksi näyttelytavaraksi.

voisiko joku valaista amatöörimetsurille suunnilleen montako kuormaa on n.150mottia yhtenä talvena? Pohdiskelen vain määriä ja kärryn käyttötarkoitusta/-astetta. MIetin vaan omia kuutioitani.

Itsellä kärry on kestänyt amatöörikäytössä. Laatu on "kiinalainen" niinkuin hintakin. Itse näen hinta-laatu suhteen kohtuu hyväksi. Kraanalla ei tosiaankaan ole hirveästi käyttöä. Yleensä kun puut, jota kärryllä vie, saa nostettua päälle yhden käden tukkisaksilla. Isommat puut yleensä kulkee paremmin lovipankolla. Minulla kraana käyttää mönkijän takavinssiä johon kauko-ohjaus. Kaukohjaus kätevä koska, kun lyö tukkisakset pölliin kiinni, voi kulkea sen vieressä varmistelemassa, ettei se ota liian tiukkaan kiviin/kantoihin kiinni. Muutamia niin isoja pöllejä olen vinssannut kyytiin, että pikkasen on hirvittänyt kestääkö vehkeet. Tukkisaksia on mennyt nippu, mutta löytyipä palstalta hyvät ohjeet teettämiseen.

[Vee-äM]

Mun kuormat on noin 1,5-2:n kuution kokoisia.Parin kolmen tunnin reissu ja oksat/latvukset jää metsään myöhemmin haettavaksi.

Jos miehessä on virtaa niin sitten muutama puu kuorman lisäksi vaikka pitkänä juontokärrillä haettavaksi.

Joxagon savottaan saa hakea n. 75-100 kärrillistä joten ihan kova homma vaikka viikonloppuharrasteluun.

Kunto tietysti kovenee äkkiä että jos viikon tekis niin päiväsavotat kai tuplaantuu.

[JoxaGo]

Mun kuormat on noin 1,5-2:n kuution kokoisia.Parin kolmen tunnin reissu ja oksat/latvukset jää metsään myöhemmin haettavaksi.

Jos miehessä on virtaa niin sitten muutama puu kuorman lisäksi vaikka pitkänä juontokärrillä haettavaksi.

Joxagon savottaan saa hakea n. 75-100 kärrillistä joten ihan kova homma vaikka viikonloppuharrasteluun.

Kunto tietysti kovenee äkkiä että jos viikon tekis niin päiväsavotat kai tuplaantuu.

En yrittänytkään pitää lukua kuormista mutta tuo 75-100 kärrillistä voep olla hyvinkin haarukka mihin kuomaluku asettuu jos kokonaismäärä on luokkaa 150 mottia. Kuormien koot kun vaihtelee riippuen siitä minkälaista puuta sattuu mihinkin kuormaan.

Mulla on työn alla hoito/harvennussavotta jossa suurin osa koivuista sekä kaikki vialliset, isot männyt kuin kuusetkin lähtevät lanssiin. Osa polttopuuksi, osa lauta- tai lankkutehtaalle. Viimetalvinen savotan tekeminen oli vähän erilaista kun nykyinen, nimenomaan kuormien suhteen, sillä nykyään kuormaan ja puran hyd.lohkon vipuja vääntelemällä kun viime talvena tein koko homman käsin

Teen tuota puuhommaa etupäässä juurikin oman kuntoni vuoksi ja samlla koira saa juoksennella pitkin metsiä ja pitää kuntoaan yllä siinä sivussa. Särjettyäni selkäni nuorena miehenä pitää sitä edelleen varoa ja osittain laiskuuttani, hankin tuon nykyisen hyd.avustajan. Jotenkin vain tuntuu että käsin tehdyssä, päällepäin saman kokoisessa kuormassa, on enemmän painoa kuin koneella tehdyssä vastaavassa. Oiskoon tuo noin että käsin kun tekee niin tulee passailtua rungot tarkempaan ja kuormasta tulee sillai tiiviimpi

[Polle-Olle]

Kaupunkilaismetsuri kyselee taas varmaan tyhmiä, mutta menköön.
Tässä kun on alkanut näihin vehkeisiin tutustua, niin näkyyhän tuo isokin puu kulkevan mönkijän perässä suht vaatimattomillakin vehkeillä, kuten juontokärryllä. Mutta entäs sitten kun ollaan purkupaikalla. Sen mitä olen noita noutoa odottavia puita katsellut, niin aika isoilla kasoilla näyttävät olevan. Kuitua nyt peruskuntoinen mies hiljakseen kasailee kai käsipelilläkin, muuta entäs tukkien kanssa. Pari ukkoa saksien kanssa taitaa muutaman tukin päällekkäinkin saada. Eikös ne ostajat kumminkin edellytä, ettei ne puut ihan riipin raapin pitkin hankea ole?
Kertokaa ny jotain, kun ovat meikäläiselle uusia asioita kaikki, polttopuun hankintaa lukuun ottamatta.
Tais mennä vähän ohi aiheenkin, mutta "Empun" (tai vast.) omistajakin olen.

[Vee-äM]

Juontokärrillä tukkeja tuodessa toi korkean kasan teko voipi olla haasteellista.Ite nostelisin trukkipiikeillä sitten korkeammaksi mutta jos ei ole tai naapuria ei sa käymään niin mitäs sitten.

Nehän jää muutenkin metrin välein ne tukkikasat joten maassa potkittava vieretysten.Sitten kun tarvittava leveys on saavutettu niin kasan voisi lukita reunoilta ja varmaa toisen kerroksen ainakin ajaa vaikka levyä pitkin kasan päälle.Siittä sitten kierittelemällä vaan toista reunaa nostamaan.
Kyllä se autokuski kai ne ottaa 3-4 tukkia korkeasta kasasta vaikka joutuisi siirtämään autoa pari kertaa,vie vaikka pullon kuskille.

Jotain tuollaista voisi koittaa,toki pelkkää ajatusleikkiä,kokemusta ei ole tuosta tukkihommasta.Sellaista kasaa kun tien varsilla yleensä on ei varmaan ilman traktoriapua saa.

Vielä sen verran että jos tekisin tuolta suolta hankintakaupan niin ajaisin vaan pellolle juontokärrillä ja naapuri saisi tuoda pihaan traktori/tukkikärripelillä ja tehdä kasan.
Yhteistyössä on voimaa.

[Vee-äM]

Vielä lisään että isä opetti joskus miten ennenvanhaan käsin traktorin tukkikärristä purettiin isommat puut rengasta hyväksi käyttäen.Eli renkaan päältä pystyi isommankin puun saamaan kasan päälle.
Tätä voisi hyödyntää myös juontokärrihommassa.Ja kaksi miestä pyörittää lankkua pitkin tukkia helposti.Kai sellaisen 5-6 tukkia korkean kasan saa käsivoiminkin aikaan.

[RSH]

Tukkihommissa riittää että ne saadaan pois metsästä, muut koneet hoitaa ne eteenpäin kunhan vain tavara saadaan ensin tien tai yms reunaan. Käsipelin voi tietysti hieman kasailla mutta traktori kuormaimella tekee siistin pinon paljon helpommin.

[Polle-Olle]

Joo noin se varmaan menee. Kyllä noita traktorinomiastajiakin muutaman kilometrin säteeltä löytyy. Varmaan parasta lähteä tuolta pohjalta, ettei ite yritäkkään kaikkea tehdä. Joskus jossain vanhassa filmissä näin kun ukot veti parirekeen aika korkean kuorman päälle vielä lisää tukkeja kahta maasta kasan päälle ulottuvaa propsia pitkin. Jotenkin se kahdella köydellä vedettiin ja tukki pyöri nätisti kyytiin.

[Vee-äM]

Ne kun jäisikin elämään nuo vanhan kansan konstit.Ihan fiksuja kikkoja osa.

[Polle-Olle]

Ootteko viritelleet Emppujanne?
Nimittäin tänään, kun taas hiukan Emppua käytin, huomasin ainakin yhden puutteen. Vinssin vaijeri (kyseessä siis nostopuomilla varustettu malli) kulkee kahden lapsellisen, uritetun muovipyörän kautta. No, eihän se vaijeri tahdo siinä urassa, pyörän päällä pysyä. Mielessäni kehittelin tuohon tommosta parannusta, että vetäisin niiden samojen tukilevyjen läpi,joihin nuo muovipyörätkin on akseloitu, tuon pyörän yläpinnan tasolta läpi pultit joihin vois vielä laittaa "laakeriksi" putkenpätkät. Näin saisin sen vaijerin painettua sitä pyöräää vasten. Vai onko muita ehdotuksia tämän, tai jonkun muun Empun pikku puutteen korjaamiseksi?

[gamo500]

Korvaa se putkenpätkä laakerilla,vai olisko tilaa.

[Vee-äM]

Pultit vaan hyppysuojiksi,milli pari tyhjää ettei vaan pääse urasta poies.

[Polle-Olle]

Laakeri olis tietysti hyvä. Toisaalta tuo pelkää pultti olis samaa tasoa Empun muun varustelun kanssa. Ite ajattelin, että rautaholkki, johon olis sorvattu ura vaijerin kohdalle olis passeli. Menee vaan yli meikäläisen metalliosaamisen. Laakerista vielä, että mistäs tommosia "laakeriputkia" vois kysellä? Mulle kun "laakeri" tuo mieleen vaan polkupyrörästä löytyvät kuulalaakerit.