Vielä sen verran, että kunnon jumissa vinssin vetovoimat ovat ihan toista luokkaa. Siitä seuraa, että esimerkin 60 A virta on erittäin varovainen laskelma. Kun laskee saman esimerkin esim. 120 ampeerilla, lopputulos on suorastaan tyly; ilman lisäakkua vinssi on suorastaan turha lisävaruste, joka vain lähinnä pidentää bulevardilla rällätessä kuskin kikkeliä. Tosi offimies ei kertakaikkiaan pärjää ilman lisäakkua.
Itsessään laturin ylikuormitusta ei tarvitse pelätä, vaikka mönkijän laturin taakse pantaisiin raskaan kaluston 200 Ah akku. Toimiva säädin hoitaa homman ja homma hoituu niin kauan, kun tankissa piisaa menovettä. Jos laturi kuormittaa moottoria 200 W enemmän tai vähemmän, ei sitä käytännössä kaasukahvassa huomaa. Kuski vain painaa kaasuvipua 0,1 mm enemmän...

Rällääminen on tarkkaa työtä! Toinen asia on, jos tekniikka ei ole muutenkaan kunnossa, mutta se on jo toinen tarina.
Itsekin olen etsinyt tietoa noista latausvirroista. Jos AC lataa normaalistikin max 15 A virralla, tilanne on aika lohduton. Yleensä tuo max virta irtoaa vasta, kun kierroksia alkaa olla enemmän eli matalilla kierroksilla saa olla tyytyväinen, jos 10 A irtoaa, jos edes sitä.
Kun pelkät valot hörppäävät tuon 10 A, lataukselle ei jää oikein mitään. Tässä huomaa myös, että laitteet on mitoitettu ilman vinssiä ajoon eli startti ja satunnaisesti valojen käyttöön.
25 A on jo parempi, mutta silloinkin valoja kannattaa käyttää hyvin säästeliäästi akun koosta riippumatta, jos on tarkoitus vinssailla.
Valot taas ovat TL-käytössä pakolliset aina ja maastossakin näkyvyyden kannalta aina ihan hyvät. Itse käytin aikoinaan jo ennen ajovalopakkoa moottoripyörällä aina valoja juuri tuon näkyvyyden takia.
Nykyaikaisissa peleissä myös ruiskut ym. hörppäävät osansa ja tekniikasta riippuen kulutus voi olla huomattavaakin. Itseänikin kiinnostaisi kuulla onko joku mitannut ihan oikeasti näitä lataustehoja.
Karkea mittaus voidaan tehdä hyvin yksinkertaisesti tavallisella yleismittarilla siten, että ladataan akku oikeasti täyteen esim. jollakin ns. älylaturilla yön yli. Sen jälkeen pannaan mylly tulille ja käytetään konetta ilman valoja tai muuta kuormaa jonkin aikaa, jotta jännitteet vakiintuvat. Sen jälkeen perään laitetaan tiedossa olevia (mitattuja) kuormia. Tällaisina kuormina voi olla esim. halogeenipolttimot, joiden virta on
mitattu tuolla samalla vakiintuneella jännitteellä. Heittäkää taskulaskimet silloin romukoppaan!
Sen jälkeen mittaatte jännitettä akun navoista (tyypillisesti 14,2 - 14,4 V) ja lisäätte näitä tiedossa olevia kuormia niin paljon, että samalla moottorin kierrosluvulla akun jännite alkaa pudota. Silloin tiedätte, paljonko virtaa laturista irtoaa tuolla kierrosluvulla eli laturi ei enää jaksa painaa riittävästi virtaa.
Laturien todellinen latausteho riippuu paljon sen antamasta jännitteestä, mutta siitä olen jo kirjoitellutkin. Haulla löytyy.
Kun laskette sitten näitä lataustehoja, muistakaa, että jännite on tuo 14,4 V eikä nimellinen 12 V. Ulos tulee kuitenkin vinssatessa vain ehkä parhaimmillaan 12 V ja tuo erotus menee harakoille.
Jos joku vaivaantuu mittaamaan näitä tehoja, tästä saisi ihan oikeasti kokonaan oman topicin. Ainakin itseäni tämä kiinnostaisi.