Juhlistaakseni maamme 91. itsenäisyyspäivää otin pollen tallista ja lähdin ajelulle. Mitähän se olisi jos olisimme hävinneet sodan tai ylipäätään välttyneet sodalta. Voisi Suomipoloinen olla kovin erilainen. Olisimmeko kuin entiset itäblokin maat vai kenties kehittyneet autonomisesti venäjän vallan alla olla Euroopan supervalta?
Kun katson ympäristöä metrin korkeudelta istuen, välillä seisten, ei voi mitään - suupielet hymyssä suin karvaan menemään muutaman sentin lumihunnun päällä.
Sotakorvaukset aiheuttivat raskaan teollisuuden huiman kehityksen, joka näkyy tänäpäivänäkin globaalissa
maailmassa. Tästä perspektiivistä katsottuna emme asustelekaan missään piskuisessa, kituisessa säälivaltiossa. Nyt monilla meillä on vara harrastaa, ajaa luonnon kauniissa maassa ja olla oikeasti ylpeitä piskuisesta Pohjolasta. Menetykset olivat kovia, mutta hieno oli myös lopputulos. Oikeastaan tämä nuorempi sukupolvi -johon myös itseni luen, ei osaa kuvitellakaan, mitä silloin 1900 luvun alkupuoliskolla on tapahtunut.
Tänään kuitenkin tein kolmen tunnin lenkin, ja puoli tuntia pesua sen jälkeen. Täällä Oulun eteläisessä vielä maat ole kunnolla jäässä, edelleen osa ojista oli sulia. Lumi itseasiassa helpotti hieman kulkemista ja valotkin näyttivät paremmin "hangen" pintaa. Nuotiota en viitsinyt alkaa kyhäämään, tosin eipä ollut makkaroitakaan mukana. Jotain kuitenkin piti tehdä, nimittäin palata muutama sata metriä takaisin, kun en hirvennyt lähteä kokeilemaan isommanpuoleista sarkaojaa ylittämään. Joskus luovuttaminen ja uuden reitin etsiminen saattaa olla nopeampi tapa edetä. Tosin tämähän on pelkkää spekulaatiota, koska olisihan se voinut mennä ojan yli ihan heittämällä.
Tässä illan pimetessä ja saunomisen jälkeen on taas raukea olo. Mitähän tekis, sillä linnanjuhlat eivät minua jaksa kiinnostaa, mielummin tekisin kuten tänään. Aloitin heti aamusta ja hyppäsin tuon maastohirmun selkään, nautin kyydistä - ihan itsekseen. Ja tankki ja takki tyhjänä palaan kotosalle, vielä pesu ja huolto ja vääntäydyn sittemmin sisälle, saunon ja nautin siitä rauhallisuudesta ja turvallisuuden tunteesta jonka meistä itse kukin olemme saaaneet perinnöksi - Itsenäisen isänmaan !
Kiitokset sotiemme veteraaneille ja niille muille arjen sankareille jotka puolustivat maatamme myös muualla kuin siellä eturintamalla -kaukana missä lie.
Itsenäisyyspäivän pyrähdys
Itsenäisyyspäivän pyrähdys
Rupulikumi on nannaa, joko tuplana tai quatrona. Joko yksi tai nelivedolla. Kaikki käy.