Koheltaja kirjoitti:Messuilla käytiin mutta mitään en nähnyt... Positiivisinta koko reissussa oli iltapäivä joka vietettiin Can-Am Clubin ja BRP:n edustajien kanssa. BRP oli varannut Clubille kokoustilat Hotelli Scandicista kahvittelujen kera. Ensin BRP esitteli heidän organisaatiotaan ja mönkkärimallistoaan useamman henkilön voimin. Näiden kuvioiden jälkeen siirryttiin tilausravintolan puolelle nauttimaan BRP:n tarjoamasta antimista. Hienoa että maahantuoja on täysillä mukana meidän harrastuksissa
Voi voi ,jos kaikki messuvieraat toimisivat tuolla tavoin, niin kyllä olisi markkinointi- ja myyntimiehillä työnteko kuin silkkiä vaan.
Onhan se mukavaa mussuttaa tehtaan markkinointibudjetista lohkaistua 'mannaa'.
Kuitenkin vanha Alabamalainen sananlasku sanoo: "There's no free meals", joka vapaasti käännettynä voisi meinata ettei kaikki ole ilmaista mikä siltä näyttää, vaan lasku tulee toisessa muodossa.
Tuollaisissa tapahtumissa voisi helposti rivien välistä lukaista että jos tarpeeksi fiksun maineessa oleva markkinointihemmo pikkuisen wienerinmuruja messualueelle ripottelee, niin tuleehan ne nokkien perässä ja lopulta ihan kädesta alkaa syömään.
Olikohan kahvee ihan Paulingin parasta paahtoa vai laskettiinko että kyllä se tarjous- Saludokin niille helevetin mönkijämiehille piisaa vai ihankohan halvimmasta säkistä, siitä jossa lujee että vangeille, varusmiehille ja valtion viranhaltijoille, oli jauhettu. Pitkälti on arvostuskysymys tuo.
Entäpä paakkelssi, virallisessa kaupustelijoiden tarjoamassa 'älytysviinerissä' on selässä kolme raitaa, niinkuin Adidaksessakin, keltainen, valkoinen ja punainen. Sellaset maksaa jo itellekin jotain, ne. Sellanen kalliimmanpuoleinen kun tökätään jossain esittelytilaisuudessa eteen niin toisella kädellä on jo hyvä pitää lompsasta kiinni, myyjä on saletisti tosissaan.
Messujen jälkeinen maanantai on kaupusteluympyröissä aina mielenkiintoisen mukava, väsymyksestä huolimatta, aamukahveepöydässä huuli lentää, röhönaurut raikaa ja vertaillaan kokemuksia yöpymispaikoista ja -seurasta. Usein vertaillaan myös huomioita tarkastelujen kohteena olleista messutipuista, kaikki menee mukavasti ja äijähuumorilla höystettynä kunnes tunnelma kerralla latistuu.
Myynnistä ja/tai markkinoinnista vastaava ihminen tärähtää paikalle ja heittää kaikkien odottaman kysymyksen: "Montako kauppaa on paperilla?"
Röhönaurut jäävät leijumaan hetkeksi neukkarihuoneen nurkkiin ja jokainen yrittää keksiä jotain nerokasta sanottavaa, arki palaa.
Nuorempi myyntiassistentti, se joka oli säälistä ekaa kertaa päässyt osallistumaan myyntiponnistelutapahtumaan ja saanut tehtäväkseen laskea ruutupaperille tukkimiehen kirjanpidolla jokaisen haukkauksen wienereistä ja jokaisen kahvikupillisen, saa antaa nyt selonteon ATV- messuihin panostetuista varoista ja arvionsa niiden suhteesta loppuvuoden myyntilukuihin. Saattaa olla että joku kuule kunniansa tai sitten ei.
Lopuksi tähdennetään että jokainen, siis jokainen, sentti joka on Jyväskylässä heitetty vieraille on saatava mahdollisimman pikaisesti takaisin jotta osakkeenomistajat saavat roponsa korkojen kanssa takaisin. Jos näin ei tapahdu, alkaa joku saamaan monoa, näin se vaan on.
Jos itse olisin ollut tapahtumassa tehtaan edustajana, olisin ehdottomasti varannut vielä kaikille kahvitettaville tehtaan logolla varustetun yhdenkoon lippiksen, maksaa itelle muutaman euron ja saajat lähes poikkeuksetta pitävät niitä melkein ylpeinä päässään, jopa kotimatkalla, hölmöimmät vielä muijalleen esittelevät.
Mikä on parempaa mainosta virmalle kuin 'huomionosoituksena' mainoksen saanut zombie joka sitä vapaa-aikanaan ilmaiseksi kantaa. Lukemattomia on ne tilaisuudet joissa jengi kulkee jopa itse ostamissaan mainoslippiksissä ja T-paidoissa rinta rottingilla, eivätkä huomaa markkinointityyppien äänetöntä naurua.
Ilmaisia kestityksiä ei siis ole ja varokaa erityisesti niitä kolmiraitawiinereitä tai pippuripihvilounaita.
Hetken mietittyäni, on pakko lisätä ennenkuin joku taas saa shokin, tämä ei ole suinkaan sormellaosoitus Koheltajan messukäyttäytymiselle vaan kaikille miettimisen aihetta. Please, älkää kävelkö säkki päässä ja nieleksikö kaikkea purematta. Saa käyttää omaakin nuppia ja kyseenalaistaa kokonaisuus jota yritetään tunkea kurkusta alas. Myyntimiehet on omat opuksensa lukeneet ja heidän on saatava kauppaa aikaiseksi tai ukot saavat ettiä vähemmän siistejä ulkohommia jostain muualta.
