Joo kiitos vaan minun ja P-JR:n puolesta ajokavereille, järjestäjille ja Jäppilän isännälle mukavasta viikonlopusta.
Erikoiskiitoksen ansaitsee aivan valloittava sihteerimme Marinka, joka pelasti minun ja P-JR:n viikonlopun hommaamalla meille digiboksin! Kiitos Marinka, olet ihan päällikkö!
Meillä meni kisat perinteisesti voittoa metsästäessä, mutta jälleen hieman epäonnistuttiin kun tuloslistaa katsoo...
Ohessa pientä stooria meitin kisaviikonlopusta:
Päiväkisassa ajeltiin kimpassa uuden tiimin, Team Crashin nuorten herrojen kanssa ja "opetettiin" heille hiukan nakilaattorin käyttöä ja muuta sellaista pientä.
Porukassa ajeli mukana myös yksi toinen Team Unitedin pari tuolta Tsadin suunnalta neuvomassa meitä miten meidän kuuluisi neuvoa noita "aloittelijoita".

Ensikertalaiset oppivat homman todella nopeasti ja jotenkin alkoi tovin ajon jälkeen tuntumaan, että me oltiin P-JR:n kanssa aina viimeisenä joka paikassa ja välillä muutenkin hieman "hukassa"..??
Nooh, päiväkisa meni ja loppujen lopuksi maaliin tultiin melko tyytyväisenä päivän ajoihin ja teknisiä murheita.
Suurin huolenaihe meidän tiimillä kaluston suhteen koko viikonlopun aikana oli digiboksin kaukosäädin, joka lähtöhötäkässä oli jäänyt kotiin!
Kaikkihan tietävät, että Suomen Leijonat ottivat yhteen Slovakian kanssa MM-lätkässä lauantai-iltana klo 21.30 ja tosi lätkäfani katsoo pelin, oltiin sitten paikassa kuin paikassa.
Yritimme laittaa televisiota toimintakuntoon, mutta eihän siitä mitään tullut ilman digiboksin kaukosäädintä..
Olimme jo vaipumassa täydelliseen epätoivoon, kun Mönkkärit Ry:n sihteeri Marinka lupautui päiväkisan aikana hommaamaan meille jostain digiboksin ja aurinko alkoi jälleen paistamaan risukasaan!
Niinpä maaliin saavuttuamme olikin ilo ylimmillään, kun Marinka kantoi meille upouuden digiboksin lähes kaikilla herkuilla!
Saimme telkkarin toimimaan ja aloimme katsomaan puoli kymmeneltä alkavaa peliä ulkosalla samalla pikkasen grillaillen.
Jäppilän isäntäkin tuli kanssamme hetkiseksi peliä katsomaan ja totesi, että eipä ole hänen nurkissaan kukaan aikaisemmin istunut pihalla katselemassa lätkää...
Leijonat nappasivat voiton Slovakiasta ja ehkä juuri meidän kannustuksemme ansiosta, joten niinpä suunnistimme innoissamme muiden perään metsään noin puoli kahdentoista aikaan.
Valitettavasti meikäläinen oli ilmeisesti pikkasen liiankin innoissaan Leijonien voitosta kun unohdin tankata Suitsukin ennen lähtöä....
Niinpä siinä sitten kävi, että pentsiinivalo alkoi vilkuttamaan jo reilun parin tunnin ajon jälkeen.
Päätettiin P-JR:n kanssa, että eiköhän tämä yökisa ollut sitten tässä, sillä matkaa kisakeskukseen oli noin 5km(??) yhteen suuntaan, eikä oikeen innostanut sitä edestakaisin hikisenä ajella.
Kuntopohjahan meillä olisi kyllä riittänyt ajaa vaikka vielä kolmaskin kisa putkeen, mutta kun oli aika kylmää ja paikka paikoin pimeääkin ja oli siinä vielä jotain muutakin ja sillee...
Saavuimme maaliin joskus ennen kolmea yöllä ja jälleen jäi voitto harmittavasti saavuttamatta...
Nämä mukanamme olleet ensikertalaiset innostuivat lajista, hienoista ajomaastoista ja kisojen rennosta tunnelmasta siinä määrin, että päättivät ajaa kauden kaikki loput kilpailut.
Pitää ehdottomasti kompata Roosaa ja todeta, että kaikkien jotka tykkäävät ajella vaihtelevissa maastoissa hyvässä porukassa pitäisi ehdottomasti tulla koittamaan lajia.
On se vaan niin komeeta!
