Turaoffi on takana ja olipa muuten mukava tapahtuma, mukava keli ja mukavaa pitkästä aikaa ajella mettässä oikeen kunnolla!
Niinhän siinä kävi että ajeltiin rallaajan kanssa kahestaan kun Janille tuli suoritettavaksi isällisiä tehtäviä synnytyslaitoksella.
Jumalattomasti vaan onnea koko perheelle uuden mönkkärijätkän johdosta!!
Kisa meni minun ja Jussin osalta oikeen mukavasti lukuunottamatta allekirjottaneen pieniä vaijeriongelmia ja iltaa kohti sietämättömäksi käynyttä hampaan kolotusta, jonka takia joduimme lopettamaan kisan jo noin puoli kympiltä illalla.
Olimme hakeneet vasta parisen kymmentä rastia kun ilmeisesti olin laitanut numerolappuni jotenkin huonosti "paikolleen" ja seuraavalla rastilla sitä ei sitten ollutkaan enää kuin pelkkä vaijerin pätkä nokalla ja numerolappu hukassa.
Löysimme onnekkaasti lapun mettästä ja sain jotenkin solmuteippitekniikalla lapun takaisin paikalleen ja pääsimme jatkamaan matkaa.
Pari tuntia edellisestä mokailustani saavuimme makkaranpaistopisteelle ja rillailimme mangarat katsellen autojen suorituksia kosteikorasteilla.
Päätime evästauon jälkeen suunnata itsekin samaisille rasteille ja siellä sitten onnistuin samaan numerolapun vaijerin poikki tosen kerran.
Tällä kertaa lappu oli uponnut johonkin suohon ja hukkunut sinne, eli rallaajan piti lähteä hakemaan mulle uutta numerolappua ja vaijeria kisakeskuksesta, jossa näpän auton piti olla parkeissa.
Eihän se tietenkään siellä ollut ja monien soittojen ja kovan kiroomisen jälkeen saatiin selville missä näpän auto on ja samoin se, että numerolaput ei olleetkaan näpän autossa, vaan ihan jossain muualla...
Jumalaton kiroominen ei johtunut siitä, että näpän autoa ei meinannut löytyä, vaan siitä, että seisoskelin nuotion vieressä ja meitin makkarat oli rallaajan laukussa hakemassa mulle numerolappua...
Lopulta rallaaja löysi kun löysikin numerolaput Niko V:n autosta ja saapui takaisin melko viluissaan noin tunnin reissun jälkeen.
Pääsimme jatkamaan kisaa ihan kivasti kunnes tuli ensimmäinen niin paha mesta jossa piti alkaa vinssailemaan.
Kun aloin vetämään vinssin narua ulos, niin noin metrin kohdalla naru jumitti.
Naru oli jotenkin mennyt vinssin rummun ja rungon väliin ja se oli siellä muuten piukassa.
Kotimme repiä narua konstilla jos toisella, mutta irti emme sitä saaneet.
Onneksi sentään sain narun poikki...
Jatkossa pitikin sitten melkoisen tarkkaan katsoa miten päästään rasteille ja sieltä pois, kun meillä ei ollut kuin yksi toimiva vinssi ja tietenkin vinssauspaikossa aikaa meni jumalattomasti kun ensin rallaaja veti itsensä läpi ja sen jälkeen vielä minut...
Muuten kaikki mukavasti eikä mitään mennyt rikki, kaatoja ei tullut tms.
Ja olisihan tuota kisaa voinut jatkaa pidempäänkin, mutta mulla alkoi niin jumalattomasti (ja iltaa kohti rallaajallakin) kolottamaan tuo kaljahammas, että päätimme lopetella kisat hiukan aikaisemmin ja mennä saunaan!
Kiitos kaikille osallistujille ja etenkin järjestäjille hienosta ja mukavasta tapahtumasta!