rakentavaa keskustelua vinsseistä ja amppeereista

[Roosa999]

Tuossa eilenillalla vinturiasiaa vielä hieman pähkäilessä, osui silmään jutu Mönkijä lehdesta 2/2008 sivulta 74 alkaen, ja näytti sieläkin kirjoittaja silmä räpäytämättä sitten valehtelevan, kun kirjoiti että alijännitteellä vedättäminen koituu monen vinssin kohtaloksi.kuka lie tietämätön artikkelin sinne kirjoitellut?

Jaa-a. Pitänee kysyä Jonilta asiaa. Se että jou sanoo niin, ei vielä tee siitä totuutta. Lehdessä ja netissä kaikki ei aina olekkaan totta
Itse olen sitä pyrkinyt ihan teorian ja käytännön kautta pähkiä, kun ajotaitoa pitää välillä paikata vinssaamalla...

Ja kun sen joku mulle selittää ihan kunnolla, niin olen kirkkain mielin väärässä ja myönnän sen, mutta toistaseksi olen sanojeni takana.

[Wilkku]

[quote]"Miksi sitä mönkijää pitää muuten vinssailla etiäpäin? pahasta paikasta ajamallalla tehty suoritus lämmittä mieltä paljon enemmän kun se vintturilla kiskominen. vertaa esm trial kallionpäälle nousu, toinen kaveri, 0 jalkakosketusta maahan, toinen 10 kunpa kaveri nostaa käden ylös siellä huipulla?"

Aivan selvästikään Atv-Aatu ei ole osallistunut Pariuraa Raajärvi tapahtumiin, kun ei tiedä miksi mönkijää pitää vinssata etiäpäin. No, tietenkin siksi, että esim. Raajärvellä
kelkkaura soiden yli, oli kymmenien mönkkäreiden jälkeen sellaista sitkeää mutavelliä ,josta ei saanut saapasta irti jos kävellä yritti, ja siihen kun upposi, niin kovaa pohjaa
oli turha jäädä odottamaan, se saattoi olla metrien päässä samoin kuin vastaranta, jota ei suon ylitykseen lähtiessä näkynyt. Mm. tämän takia mönkijää pitää aina välillä
vinssata, että pääsee "ihmisten ilmoille".

Terv. Wilkku

[Roosa999]

Vilkun viestiin lisätäkseni sen, että Raajärvellä ei voi valita vapaasti ajolinjaa, sillä uraa EI SAA leventää !

[ATV AATU]

"Miksi sitä mönkijää pitää muuten vinssailla etiäpäin? pahasta paikasta ajamallalla tehty suoritus lämmittä mieltä paljon enemmän kun se vintturilla kiskominen. vertaa esm trial kallionpäälle nousu, toinen kaveri, 0 jalkakosketusta maahan, toinen 10 kunpa kaveri nostaa käden ylös siellä huipulla?"

Aivan selvästikään Atv-Aatu ei ole osallistunut Pariuraa Raajärvi tapahtumiin, kun ei tiedä miksi mönkijää pitää vinssata etiäpäin. No, tietenkin siksi, että esim. Raajärvellä
kelkkaura soiden yli, oli kymmenien mönkkäreiden jälkeen sellaista sitkeää mutavelliä ,josta ei saanut saapasta irti jos kävellä yritti, ja siihen kun upposi, niin kovaa pohjaa
oli turha jäädä odottamaan, se saattoi olla metrien päässä samoin kuin vastaranta, jota ei suon ylitykseen lähtiessä näkynyt. Mm. tämän takia mönkijää pitää aina välillä
vinssata, että pääsee "ihmisten ilmoille".

Terv. Wilkku

En ollut Raajärvellä enkä mene! Mutta sen verran tiedän miten tiukassa suo saaliinsa pitää, tuli vietettyä LIIAN monta vuotta turvehommissa ja siellä kun suo halusi traktorista esim kaikki 16 pyörää niin vetoapuna kovemmalla alustalla saattoi olla 4 vetokonetta sarjassa vetämässä. ei ollut niissä peleissä vinssejä tiedähäntä olisiko edes lähtenyt pois kun ei ollut ankkuripaikkaa missään. koko nokan ja etuakseliston tyhmimmät sai revittyä kyllä irti järjen puutteen vuoksi.

Ja ihan aikuisten oikeasti en voi ymmärtää esim maasturimiesten touhua, ollaankos sitten pahassa paikassa ja kovia offimiehiä jos etenemisvauhti on 100m/tunti! anteeksi mutta en ymmärrä.

Täälä hetkellä mönkkäri on "kiinanihme" tosin se vetää tarvittaessa 100% kaikilla pyörillä sen kirona vaan on rekisterilappu ja rengastus on kompromissi, ymmärtänet varmaan minne sen turpa niilätehoilla kannatta työntää oli sitten vinssejä vaikka kaksi.

[Roosa999]

Palataan taasen tähän vinssikeskusteluun. Osaakos nyt joku kertoa, miten se vinssi rikkoontuu ns. alijännitteellä?

Lisäksi ihan kysymys ATVAatu.lle: Saitko yhtään kiinni termeistä ja niiden suhteista toisiinsa?

[Vinski]

Sähkömoottorissa on resistiivisen (yleismittarilla mitattavissa oleva vastusarvo) kuorman lisäksi myös reaktanssista kuormaa. Ja kun sähkömoottorissa on keloja, joiden läpi sähkö kulkee, on siinä silloin induktiivista reaktanssia.
Induktiivinen reaktanssi käyttäytyy suoraan verrannollisesti taajuuteen, eli taajuus (vinssin tapauksessa pyörimisnopeus) laskee niin reaktanssi laskee. Ja tämän seurauksena kelan läpi pääsee kulkemaan enemmän virtaa, joka taasen lämmittää kelaa enemmän. Ja kun kela on vain lakalla päällystettyä kuparilankaa, niin kun se lämpenee liikaa palaa lakka pois langan päältä.
Alijännite taas aiheuttaa juuri tuon vinssin pyörimisen pienillä kierroksilla.

Ja kun joku varmasti seuraavaksi puuttuu tuohon reaktanssin ominaisuuteen toimia vain vaihtosähköllä, niin käydään vielä hieman tasavirtamoottorin ominaisuuksia läpi.
Wikipediassa on aiheesta kohtalainen juttu.
Mutta tasavirtamoottorissa tehdään tuosta tasavirrasta pyörimisliikkeen avulla vaihtovirtaa. Moottorin pyöriessä moottorin keloissa tasasähkön napaisuus vaihtelee molemmin päin vuorotellen, synnyttäen näin kelaan vaihtosähköä.

Toivottavasti tuosta nyt saisi edes jotain tolkkua miksi alijännite rikkoo vinssejä.

[rulez]

Ainahan se on ollunna selvää että alijännite rikkoo sähkölaitteita kuten porakoneita sirkkelinmoottoreita joita yritetään pyörittää alitehoisella agrekaaaatilla ja samoin on hajonnu rc vehkeistä moottoreita alijännitteisellä akulla mutta ikään en varmaks oo osannu sanoa miks näin teoriassa tapahtuu käytännössä kyllä nähnyt että tapahtuu.

Nyt kumminkin hetken mietittyäni ostan tämän Vinskin väittämän mänöö muuten liian utopistiseks koko homma jos tuohon vielä perään väännetään lisää kaavoja
Mites on Roosa jokos sinäkin oot kirkkain mielin väärässä

[ATV AATU]

Palataan taasen tähän vinssikeskusteluun. Osaakos nyt joku kertoa, miten se vinssi rikkoontuu ns. alijännitteellä?

Lisäksi ihan kysymys ATVAatu.lle: Saitko yhtään kiinni termeistä ja niiden suhteista toisiinsa?

Osaan kertoa vaikka en saa kiinni termeistä enkä myöskään niiden suhteista.(peruskoulu pohjalta en voi tietää nitä termit ja suhteet on) Vinssin moottori yksinkertaisesti palaa,ja haiseekin samalla tavalla palaneelle kun esim alijännitteellä poltettu starttimoottori. Teoriat ja kaavat ei itseäni kiinnosta yhtään koska olen kyseisen ilmiön liian monta kertaa kokenut ja nähnyt. 6 voltin startti rasitettuna ja startattaessa 12 voltilla 15sek ei lämpene yhtään, kokeile käytännössä sama 24v startille kuinka käy? Teorisointi ei minua kiinnosta paskan vertaa.

"Live for nothing or die for something,,, it's your call"

[jukka81]

5 kappaletta mönkijöita on myös omavalmistettu niistä kaksi nelikkoa oli 800 kuutioisella moottorilla ennen kuin oikeilla valmistajilla oli edes 500 kuutioinen.

olisko kuvia laittaa näistä aikaansa edellä olleista laitteista

[Roosa999]

Rulezille: Olen ajanut ajalla sähkörataautoja, jolloin akut oli Nikkeli-Cadmium tyyppisiä ja säätimet ihan servolla ohjattuja keraamisesti kasattuja säätövastuksia. Näillä vehkeillä pystyi ajamaan alijännitteellä RC-autoa, koska vastaanottimen akutkin oli erikseen. Koskaan ei palanut moottori. Nykyiset Lipo Life jne tyyppiset akut ei edes päästä säätimen kanssa yhdessä akkua alijännitteelle, eikä siten myöskään moottoria. Autoja ollut kymmeniä ja moottoreita + akkuja satoja, joten on sitä kokemusta täälläkin, vaikkakaan en kokemuksesta perusta, jos ei osaa kertoa uskottavasti.

Jä käsittääkseni sakki ajaa koko ajan akkuporakoneita alijännitteellä, sillä akku vaihdetaan, kun toinen loppuu ja eipä pala moottorit.

Toisekseen agrekaatilla tai muutoin kehnon linjan päässä on AC moottoreitä, joten eipäs yleistetä tänne DC:n puolelle.

En edelleenkään käsitä tuon reaktiivisen kuorman vaikutusta, sillä DC sähkömoottorissa käämin kannalta on toki vaihtosähkö, mutta reaktiivista kuormaa siellä ei käsittääkseni ole, vaan induktiivista. Kuorman laskeminen on kohtuu vaikeaa, sillä taajuus vaihtelee kierrosnopeuden mukaan.

Tuolla sivustolla jutusteltiin aiheesta ja samaan päädyttiin kuin omassa pähkäilyssä, että virta on liian pitkään kelalla, kun moottori pyörii alinopeudella=alijänniteellä ja tällöin käämit palaa.

http://www.electro-tech-online.com/gene ... -load.html

ja siellä nimimerkki "dknguyen" kertoo asian varsin seikkaperäisesti.

Niin paljon tämä kuitenkin kiinnostaa, että selvitän tätä lisää... katsotaan mitä soittokierros saa aikaiseksi tässä muutaman päivän aikana.

[rulez]

No taitaa matalampi jännite kulkea sitten hitaammin

Tässä yksi tapaus töistä kuinka on atlas copcon 14v akkukoneista pöhäytetty savut moottoreista.

Meillä on 12v ja 14v akkuja mutta ehjät koneet taitaa kaikki olla 14v masiinoita no tuommosella 14v koneella kun ajaa kolme 12v akullista loppuun niin kone on niin kuuma jottei kättä kärsi ja yleesä tässäkohdin tuleekin jo savut pihalle jos jatkaa (muutama poltettu kone takana ihan omaa typeryyttä)

No sama homma 14v akuilla kun kolme noita 14v akkuja on ajettu putkeen tyhjäks kone on toki lämmin mutta ei mitään hälyyttävää ja tohtii jatkaa huoletta konetta vaihtamatta

Akuissa erona 2v jännite ja hieman matalammat ah:määrät noissa 12v akuissa (kestää hetken vaan lyhempään ajaa mutta loppuhyytymisnopeus samaa luokkaa eli näilläkään ei ajeta hyytymisrajalla sen pitempään kun isommillakaan jottei lämpö tule siitäkään kuormituksesta jenkausvauhdissa ei täytenä huomattavia eroja)

Eli mikä se nyt on mikä tuossa särkee koneen ? (lämpö tietenkin joka sulattaa käämit mutta mistä se liika kuumuus johtuu ?)

[Vinski]

Noissa RC-autoissa ynnä muissa pienoisvehkeissä on säädetty jännitteen lisäksi myös virtaa. Niin nyt kuin ennenkin. Onhan siellä ennen ollut se säätövastus Nykyään vaan säädetään jännitettä ja virtaa kehittyneemmillä laitteilla. Ja sama homma on myös porakoneissa.

Sähkölaitteen kokonaiskuormitus muodostuu kahdesta osa-alueesta: resistiivisestä kuormasta ja reaktiivisesta kuormasta. Näistä resistiivinen kuorma on kiinteä, yleismittarilla mitattavissa oleva osa ja reaktiivinen kuorma muuttuva, laitteen ominaisuuksista ja taajuudesta riippuvainen kuorma.
Ja vinssin moottorin tapauksessa reaktiivinen kuorma on tarkennettuna induktiivista reaktiivista kuormaa.

Induktio itsessään ei vaikuta sähkön käyttäytymiseen mitenkään, vaan on sähkön aiheuttama magneettikenttä linkki (tai magneettikentän aiheuttama sähkövirta)

Tuossa rulez:in tapauksessa se 2 volttia pienempi jännite vaikuttaa kelan induktanssiin pienentäen induktanssia, joka puolestaan vaikuttaa reaktanssiin pienentäen reaktanssia, jonka johdosta kelan läpi kulkee enemmän virtaa, joka taas lämmittää kelaa enemmän

[Roosa999]

no heh, tottakai jännitettä säädettäessä muuttuu myös virta, jos ei puhuta vakiovirta laitteista. Ja se säätövastuksella toimiva säätö ei todellakaan ole vakiovirtapiiri.

Mutta tuohon palamiseen en vieläkään osta reaktiivisen kuorman osuutta, vaan moottorin käämillä suunnittelemattoman pitkän ajan oleva virta.

Tutkitaan edelleen.

[joni]

Minä tietämätön sen sinne kirjoittelin, ja koska en ole sähkötieteidenkään maisteri, käännyin kirjoittaessani enempi laitteiden kanssa värkänneiden puoleen. Tietolähteeni myy, huoltaa (ja kuuntelee reklamaatioita hajonneista) noita keloja kansalle, ja hänen sanaansa tässä luotin. Pahoittelen mahdollisia yöunien menetyksiä.

[Vinski]

Mutta tuohon palamiseen en vieläkään osta reaktiivisen kuorman osuutta, vaan moottorin käämillä suunnittelemattoman pitkän ajan oleva virta.

Eli toisin sanoen liian pieni taajuus.

"Induktanssin reaktanssi on suoraan verrannollinen taajuuteen: induktanssin L reaktanssi XL taajuuden f funktiona voidaan laskea kaavasta:" (Wikipedia)
Kaavasta lukien: Induktiivisen kuorman reaktanssi = 2 x pii x taajuus x kelan induktanssi.
Näin todetaan että kun taajuus (pyörimisnopeus) laskee, niin laskee myös reaktiivinen kuorma ja näin ollen virtapiirin läpi kulkeva virta kasvaa.

Ja taas pitää muistaa että vaikka kyseessä on tasavirtamoottori, niin tehdään moottorissa tasavirrasta yhdensorttista vaihtovirtaa.

Ja tuosta samasta kaavasta pystytään toteamaan jännitteen vaikutus reaktiiviseen kuormaan, kun otetaan lisäksi induktanssin kaava tarkasteluun.

"Induktanssi lasketaan silmukkaan indusoituneen sähkömotorisen voiman tai jännitteen − Eind ja sähkövirran muutosnopeuden dI/dt suhteena: (Wikipedia)
Kaavasta lukien: Induktanssi = jännite jaettuna sähkövirran muutosnopeus.
Eli jännitteen laskiessa myös induktanssi laskee.

Ja induktanssin laskiessa pystytään reaktanssin kaavasta toteamaan että myös reaktanssi laskee samassa suhteessa, eli taas virta kasvaa.

Ja jännitettä säädettäessä ei välttämättä muutu virta, vaikka ei olisikaan vakiovirtalaite (esim. tyristorisäätö)

ps. Ei oteta tätä liian vakavasti eikä varsinkaan henkilökohtaisesti. Koitan vaan tuoda faktaa pöytään sen mitä pystyn ammattikoulupohjalta