rakentavaa keskustelua vinsseistä ja amppeereista

[ATV AATU]

Ihan vaan hieman noista halpis vinnsseistä ja niiden kärähtämisestä/heikosta vetotehosta. esim vinssi jonka ottoteho on 700w onkos tullut laskettua paljon see haukka amppereita täydellä rasituksella, täyden vetotehon saavuttamiseen ei riitä 15Ah akku ja mönkijän latausteho. halpis vinssin vetotehon saa helposti selville kytkemällä se kiini vehkeeseen jossa on 90Ah laturi ja akkukapasiteetti 200Ah alijännte ja virta (lue Ah) on pahaksi kaikille vinsseille, ei ylijännite. ja pitää muistaa että yleensä vinssit on kiinni neljällä M8 pultilla joten 1380kg vetoteho (-30% oikeasti) on ihan ok.

[Roosa999]

Ihan vaan hieman noista halpis vinnsseistä ja niiden kärähtämisestä/heikosta vetotehosta. esim vinssi jonka ottoteho on 700w onkos tullut laskettua paljon see haukka amppereita täydellä rasituksella, täyden vetotehon saavuttamiseen ei riitä 15Ah akku ja mönkijän latausteho. halpis vinssin vetotehon saa helposti selville kytkemällä se kiini vehkeeseen jossa on 90Ah laturi ja akkukapasiteetti 200Ah alijännte ja virta (lue Ah) on pahaksi kaikille vinsseille, ei ylijännite. ja pitää muistaa että yleensä vinssit on kiinni neljällä M8 pultilla joten 1380kg vetoteho (-30% oikeasti) on ihan ok.

Nyt tainnu hämärtyä nuo fysiikan tuntien opit.

Akun kapasiteetillä, eli Ampeeritunneilla (Ah) ei ole mitään tekemistä akun oikosulkuvirran (A) kanssa.
Huono akku antaa 40-60 A oikosulkuvirtaa ja tällöin ei mikään vinssi toimi hyvin, sillä WARN:n 2,5 ci haukkaa noin 200A täydellä vedolla ja 25Xt noin 150 A. Se ei toki vahingoita vinssiä mitenkään, mutta eipä vedäkkään hyvin.

Täyden vetotehon saamiseksi pitää akun olla laadukas jollaiseksi AGM-tyyppiset akut luettakoon. Varta:n kyseisestä akusta saa oikosulkuvirtaa about 260 A, jolloin vinssistä saadaan täysi vetoteho ulos.

Perusmönkijän laturi tuuppaa 15 -30 A välillä ja se ei paljoa auta täydessä vedossa. Ohjaustehostimillisissa on hieman tehokkaammat laturit ja ne tuottaa 700 wattia joka on 12 voltin nimellisjännitteellä n. 58A

[ATV AATU]

Ihan vaan hieman noista halpis vinnsseistä ja niiden kärähtämisestä/heikosta vetotehosta. esim vinssi jonka ottoteho on 700w onkos tullut laskettua paljon see haukka amppereita täydellä rasituksella, täyden vetotehon saavuttamiseen ei riitä 15Ah akku ja mönkijän latausteho. halpis vinssin vetotehon saa helposti selville kytkemällä se kiini vehkeeseen jossa on 90Ah laturi ja akkukapasiteetti 200Ah alijännte ja virta (lue Ah) on pahaksi kaikille vinsseille, ei ylijännite. ja pitää muistaa että yleensä vinssit on kiinni neljällä M8 pultilla joten 1380kg vetoteho (-30% oikeasti) on ihan ok.

Nyt tainnu hämärtyä nuo fysiikan tuntien opit.

Akun kapasiteetillä, eli Ampeeritunneilla (Ah) ei ole mitään tekemistä akun oikosulkuvirran (A) kanssa.
Huono akku antaa 40-60 A oikosulkuvirtaa ja tällöin ei mikään vinssi toimi hyvin, sillä WARN:n 2,5 ci haukkaa noin 200A täydellä vedolla ja 25Xt noin 150 A. Se ei toki vahingoita vinssiä mitenkään, mutta eipä vedäkkään hyvin.

Täyden vetotehon saamiseksi pitää akun olla laadukas jollaiseksi AGM-tyyppiset akut luettakoon. Varta:n kyseisestä akusta saa oikosulkuvirtaa about 260 A, jolloin vinssistä saadaan täysi vetoteho ulos.

Perusmönkijän laturi tuuppaa 15 -30 A välillä ja se ei paljoa auta täydessä vedossa. Ohjaustehostimillisissa on hieman tehokkaammat laturit ja ne tuottaa 700 wattia joka on 12 voltin nimellisjännitteellä n. 58A

Taitaa olla hämärtynyt. mutta akun oikosulkuviralla ei taida olla mitään tekemistä akun starttivirran kanssa, jollaista vinssinmoottori käsitääkseni käyttää.
ai niin olikos se oikosulkuvirta se jota kylmäkäynnistysvirraksi kutsutaan, ja jota tulee akusta ulos noin 10s joten mikä tahansa henkipiili pitäisi pärähtää käyntiin tälläisellä 14Ah akulla oletetaan että kylmäkäynnistysvirta on 200A tai 220A en ole vielä tähän ikään koettanut mutta hieman epäilen.

[Roosa999]

mitä pienempi on akun sisäinen resistanssi, sen suurempi on sen oikosulkuvirta. Tämä taas määrää, mikä on sen maksimi käyttökelpoinen virta, jonka akusta voi ottaa, ilman että jännite romahtaa. jännite voidaan olettaa maksimissaan laskevan 1.2 volttiin / kenno = 7.2 volttia.
Joten tässä kohtaa oikosulkuvirta ja ns. kylmäkäynnistyskyky on sama asia. Amerikkalainen puhuu "cranking amps" tai "cold cranking amps" temillä samasta asiasta.

Vinssi ottama virta akusta vastaa hyvin ns. kylmäkäynnistystä, mutta ei mönkijän startti vie kuin 50-70 A tapissaan, joten ei se ole vielä lähelläkään vinssin vaatimia virtoja täydellä vedolla. Tonninen Canan twini saattaa jo olla kylmäkäynnistyksessä tuota virran tasoa, mutta siitä sitten enempi syksymmällä.

[ATV AATU]

mitä pienempi on akun sisäinen resistanssi, sen suurempi on sen oikosulkuvirta. Tämä taas määrää, mikä on sen maksimi käyttökelpoinen virta, jonka akusta voi ottaa, ilman että jännite romahtaa. jännite voidaan olettaa maksimissaan laskevan 1.2 volttiin / kenno = 7.2 volttia.
Joten tässä kohtaa oikosulkuvirta ja ns. kylmäkäynnistyskyky on sama asia. Amerikkalainen puhuu "cranking amps" tai "cold cranking amps" temillä samasta asiasta.

Vinssi ottama virta akusta vastaa hyvin ns. kylmäkäynnistystä, mutta ei mönkijän startti vie kuin 50-70 A tapissaan, joten ei se ole vielä lähelläkään vinssin vaatimia virtoja täydellä vedolla. Tonninen Canan twini saattaa jo olla kylmäkäynnistyksessä tuota virran tasoa, mutta siitä sitten enempi syksymmällä.

Anteksi tuo lipsahdus kirjoituksessani että alijännite ja virta särkee vinssinmoottorin, ali jännite on se mikä tekee hallaa kaikille moottoreille myös se startti. Ah määrä ei ole pahaksi vaikka on alhainen, mutta mutta,, jos Ah laskee vinssiä vedätettäessä alas silloin myös voltit laskee, ja silloin moottori kuumenee helposti olkoon vinssin, telin nostajan tai starttimoottori. valitettavasti startteja telin nostajia jne on särjetty monia kymmeniä 34 vuoden aikana. ja tuohon "kylmäkäynnistys" virtaan sen verran että 60Ah:n akulla jossa tuo kylmäkäynnistys virta on luvattu 450Ah on koetettu monen monta kertaa, esim Belarusta käymään ja vielä apuvirta lähteen käydessä 75Ah:n laturilla Belarus kieritti moottoria noin kaksi kierrosta, numeroiden valossa olisi pitänyt jylähtää käymään mutta kun ei jaksanut niin ei. Hyvänä puolena oli että tallissa seisovan mönkijän VINSSI piti vettä! (kun lipsahti ohi itse asian tuo muu, toivotaan että tuo loppu kelpaa modelle, ettei siitä huomauta! kuten JOKAISELLA suomalaisella foorumilla oli sitten metsästys tai muu,lontoon kielisillä foorumeilla tähän ilmiöön en ole törmännyt, ja siksi majaillut niillä.)

Tarkoitukseni ei ollut tulla tänne haastamaan riitaa,ja kuvittlen että itselläni olisi jonkinmoista tietämystä edes jostakin,5 kappaletta mönkijöita on myös omavalmistettu niistä kaksi nelikkoa oli 800 kuutioisella moottorilla ennen kuin oikeilla valmistajilla oli edes 500 kuutioinen.

[Roosa999]

Termit on nyt pahasti sekaisin, joten kerrataampa

Ah = Ampeeritunti = Akun energiasisältö tai kapasiteetti. 60 Ah akusta voi ottaa 1 Ampeerin virran 60 tunnin ajan tai 10 Ampeerin virran 6 tunnin ajan tai 60 Ampeerin virran yhden tunnin ajan. Tämä siis teosiatasolla, johon vaikuttaa moni muukin asia, kuten ulkolämpötila, akun ikä jne.

A= Ampeeri= Virran määrä ja suureen tunnuksena käytetään kirjainta I

V = Voltti = Jännitteen määrä ja suureen tunnuksena käytetään kirjainta U

W = Vatti = Tehon määrä ja suureen tunnuksena käytetään kirjainta P

Ω = Ohmi = Resistanssin/vastuksen määrä ja suureena käytetään kirjainta R

Tähän asiaa kaavamaista lisävaloa antaa Karinelekroniikkaharrastajan sivustot hyvin teoriatietoa:
http://koti.mbnet.fi/huhtama/ele/index. ... 16.sis&pa=

Jos palataan mönkijän sähköasioihin, niin edellämainittuja kantoja en kyllä muuta ellei joku kerro fysiikan ehdoilla mikä esim sen moottorin rikkoo matalalla jännitteellä.
Sen tajuaa jokainen sähkömoottoreiden kanssa pelaavan, että moottori kuumenee liiallisessa vedossa ja kuumeneminen aiheuttaa sähkömoottorissa epätoivottuja asioita, kuten magneettien tehon laskua, joka taas johtaa heikompaan akselitehoon, joka taas johtaa pienentyneeseen kierrosnopeuteen ja silloin voi kommutaattori ja mahdolliset juotokset sulaa. Tämä taas johtuu siitä, että moottorin yhtä käämiä rasitetaan liian pitkän aikaa.
Mikäli edellämainittu tapahtumaketju on mahdollinen, tulee akkuissa olla rutosti kapasiteettia ja käyttäjän aivoissa sitten vähempi.

Ohessa käyttäjän "Jokeri" mietteitä aiheesta lisää: http://keskustelu.sammysatv.com/viewtop ... va#p190746
Nämä mietteet ovat varsin oivallisia.

Laitetaan perusteet ensin kuntoon ja sitten keskustellaan uusiksi.

[Roosa999]

Tuossa vielä kiva kaavio jostain aikaisemmasta viestistä

[larmatin]

Yleensä liian korkea jännite rikkoo laitteita ja rasittaa moottoreita kun silloin virrat nousee"pilviin" . en usko että alijännitteellä vinssiä saa rikki, huonon vetotehon sillä kyllä saa aikaan.

[salesone]

Yleensä liian korkea jännite rikkoo laitteita ja rasittaa moottoreita kun silloin virrat nousee"pilviin" . en usko että alijännitteellä vinssiä saa rikki, huonon vetotehon sillä kyllä saa aikaan.

Ee ku toisteppäin..

Jännitteen laskiessa virta alkaa kasvaa nopeasti.

Isoa jännitettä on helppo kuljettaa ohuessakin johdossa, mutta isoa virtaa varten tarvitaan paksu kaapeli.

Esim. mönkkärin vinssin piuhoissa voidaan helposti käyttää esim. 500 voltin jännitettä jos muu järjestelmä sitä kestäisi mutta samassa johdossa jo 250 ampeerin virtaa voidaan kuljettaa vain hetken.
250A:n virtaa voidaan siis kuljettaa vinssin piuhassa vain hetken oli sitten jännite 12v tai 500v.

Virta on se jonka takia siinä vinssissä on hyvä käyttää mahdollisimman paksua johtoa, paksun johdon etu on myös pienempi vastus siinä itsessään josta seuraa se että sama virtamäärä kulkee helpommin.

Nyrkkisääntönä voi hyvin pitää että liian paksua johtoa ei voi olla, mutta liian ohutta kylläki.
Toki paksuus kannattaa valita järkeä käyttäen eli auton lisävaloille on turha vetää 50 neliön piuhaa.

Mitä ohuempi ja pitempi johto, sitä enemmän tulee jännitehäviötä johtuen johdon sisäisestä vastuksesta. 12v järjestelmissä tällä on sikäli suuri merkitys että jo voltin pudotus jännitteessä aiheuttaa esim. vinssatessa jo reilun virrankasvun. Vastaavasti jos vinssattaisiin 230v jännitteellä niin yksi voltti ei tuntuisi missään.

Tämmösiä mietteitä tänään.

[Mika_M]

Sähkö on kyllä jännä juttu, ei varmaan missään muussa aiheessa mene termit ja käsitteet yhtä lahjakkaasti sekaisin.

Jännitteen laskiessa virta alkaa kasvaa nopeasti.

Tässä menee nyt puurot ja vellit sekaisin. Kyllä jännitteen laskeminen laskee myös virtaa, kuten tuosta ylhäältä kaavoistakin nähdään. I = U/R ja jos U pienenee niin kyllä myös I pienenee.

Asia erikseen on sitten se tilanne jossa kuorma ylittää teholähteen virranantokyvyn. Jos vaikka pienestä ja alunperinkin heikkolaatuisesta mönkijän akusta yritetään ottaa pitkäkestoisesti se 200A niin napajännite alkaa kyykkäämään. Mutta ei se napajännitteen tippuminen missään nimessä ole syy virran kohoamiseen, vaan enemmänkin seurausta siitä.

[salesone]

Sähkö on kyllä jännä juttu, ei varmaan missään muussa aiheessa mene termit ja käsitteet yhtä lahjakkaasti sekaisin.

Jännitteen laskiessa virta alkaa kasvaa nopeasti.

Tässä menee nyt puurot ja vellit sekaisin. Kyllä jännitteen laskeminen laskee myös virtaa, kuten tuosta ylhäältä kaavoistakin nähdään. I = U/R ja jos U pienenee niin kyllä myös I pienenee.

Asia erikseen on sitten se tilanne jossa kuorma ylittää teholähteen virranantokyvyn. Jos vaikka pienestä ja alunperinkin heikkolaatuisesta mönkijän akusta yritetään ottaa pitkäkestoisesti se 200A niin napajännite alkaa kyykkäämään. Mutta ei se napajännitteen tippuminen missään nimessä ole syy virran kohoamiseen, vaan enemmänkin seurausta siitä.

Totta tämäkin mutta meillä on myös teho josta alussa puhuttiin.

Esimerkki:

vinssissä tehoa 700w ja jännite vinssin navoissa 12v. tähän yhtälöön tarvitaan virtaa karkeasti 58 Ampeeria. Virta=teho jaettuna jännitteellä eli I=700w jaettuna 12v = 58,3A

Sama juttu kun jännite on 9 volttia vinssin navoissa eli reilu alijännite 700w/9v=77,78A

Tässä siis oletetaan että vinssi antaa koko ajan tehoa sen 700 wattia huolimatta akkujännitteen laskusta, todellisuus ei ole ihan näin mutta tässä vähän yritystä kuvata sähkön sielunelämää.

[Roosa999]

Nyt unohtuu vinssin sisäinen resistanssi, jota ei voi jännitteen laskulla voi kompesoida, siten että vinssin ottama kokonaisteho pysyisi samana. Joten kun jännite laskee, laskee virtakin.

Yrittäkään nyt käyttää tätä fysiikan kaavastoa. Se kertoo suoraan mikä on vinssin sisäinen resistanssi- >

Oletetaan, että 12 voltin täydellä vedolla vinssi nappaa 200 Ampeeria. Tästa saamme yhtälön kautta laskettua sisäisen resistansiin -> R= U/I -> 12V / 200A = 0,06 ohmia on vinssin sisäinen laskennallinen resistanssi.

Kun katsotaan, miten virta käyttäytyy kaavan mukaan, kun jännite vaikkapa laskee 10 volttiin. käytetään kaavaa I = U / R -> 10 V / 0, 06 ohm = 166 A

Eli kahden voltin pudotus syöttöjännitteessä aiheutti n. 32 Ampeerin pudotuksen virrassa.

Näin ollen tehonkulutus putoaa -> 10 V * 166A = 1660 Watt, kun lähtötilanteessa se oli 2400 wattia.

[Wilkku]

Morientes

Ohmmi kertaa käämi, pimmeenä koko lääni.
Mutta asiaan.Minun mielestä se on kyllä niin, jotta vinssin moottori kyllä kärähtää kun sillä yritetään päästä esim. suosta ylös vinssaamalla pari , kolme , neljä kertaa perä perää koko vinssin naru/vaijeri kapasiteettiä käyttämällä , kun ei ole luettu KÄYTTÖOHJETTA. Siinä kun sanotaan esim. xt25:stä että jos kuormitus on 2500pound on käyttöaika max. 10 SEKUNTTIA, ja 1000pound kuormituksella 1.0min. Tämän jälkeen on pidettävä 10min jäähdytystauko .
Toinen rikkoutuva paikka on vaihteisto, siinä ei todellakaan toimi messinkirattaat, vaan terästä ne on oltava. Tämän sain karvaasti kokea Raajärvellä, kun ojaan pys-
tyyn juuttuneen Canani ylösvetämiseen suunnittelemani "Made in Hamburg" katumusvinssini vaihteisto vain rusahti ja siinä oltiin. Olihan siinä 1:3 välitys, mutta siinä
meni ulkokehä silleeksi .Onneksi Roosalla oli matkassa Warnin vinssejä, niin sunnuntaina pääsi jatkamaan harjoituksia suo-osuudella.
Mutta, mutta vinssatessa on kuitenkin parempi pitää koneessa kierroksia ,kun yrittää vedättää vinssin "avuksi", näin vähäkin lataus on parempi kuin akun tyhjentämi-
nen pienillä kierroksilla tai tyhjäkäynnillä.
Ei prkl. olvin tuplapukkikeissi alkaa tehdä tehtäväänsä ja ajatus pätkiii, joten hyvåå yötä te armoitetut heteromiehet ja -naiset jotka jaksatte mönkimistä harrastaa
ja asioita pähkäillä ,ja vielä savun hälvettyäkin jatkaa kytkentöjen tekemistä .

Terv. Wilkku

[Mika_M]

Mutta, mutta vinssatessa on kuitenkin parempi pitää koneessa kierroksia ,kun yrittää vedättää vinssin "avuksi", näin vähäkin lataus on parempi kuin akun tyhjentäminen pienillä kierroksilla tai tyhjäkäynnillä.

Tähän vielä sen verran toteaisin, että vinssin avuksi vedättäminen on kai usein huono juttu myös sen takia, että vinssin vaihteisto ei tykkää mistään nykäyksistä. Pahaan ylämäkeen jos vedättää avuksi niin herkästi kone tipahtelee välillä vinssin varaan.

Taas se latauksen apu on kovasti riippuvainen koneesta. Monissa laitteissa lataus on jotain mitättömän ja naurettavan väliltä, kun taas toisissa (varmuudella mitattuna ainakin ohjaustehostetuissa canoissa) sieltä irtoaa liki 60A joka on jo ihan havaittava lisä, vaikka ei yksinään vielä kovaan vetoon riittäisikään.

[ATV AATU]

Tuossa eilenillalla vinturiasiaa vielä hieman pähkäilessä, osui silmään jutu Mönkijä lehdesta 2/2008 sivulta 74 alkaen, ja näytti sieläkin kirjoittaja silmä räpäytämättä sitten valehtelevan, kun kirjoiti että alijännitteellä vedättäminen koituu monen vinssin kohtaloksi.kuka lie tietämätön artikkelin sinne kirjoitellut?

Miksei muuten suohon tai jonnekin muuhun jo ennalta tuhoon tuomittuun yritykseen sortuvat "nelipyörä" mopon omistajat rakenna keulalle hydraulista vinssiä, ja pulkkamainen muovinen pohjapanssari niin voisi vedättää vaikka 200 metriä pitkän hetteikön yli pelkäämättä että usva vintturinmoottorista nousee. jopa helppo rakentaa, ja sähköohjatulla venttiillillä hoituu vinssaaminen kun sähköisessä, tosin suoritus vaatii sen että kyseisessä keksinnössä moottori on käynnissä. rakentajalta vain täytyy löytyä omista käämeistä tietämystä hydrauliikasta.

Ja lopuksi "jäniskevennys" ehkä,,,,,,,,,,,
Miksi sitä mönkijää pitää muuten vinssailla etiäpäin? pahasta paikasta ajamallalla tehty suoritus lämmittä mieltä paljon enemmän kun se vintturilla kiskominen. vertaa esm trial kallionpäälle nousu, toinen kaveri, 0 jalkakosketusta maahan, toinen 10 kunpa kaveri nostaa käden ylös siellä huipulla?