XT-P T3 1000 harrastelua

[Roosa999]

Loistava projekti ja osaavaa rakentelua. Kastetaan tämä kokonaisuus sitten Raajärvellä 2015. Löytää muuten vinssinnaru koukkuinen aika nopeasti oikean kiinnitys - ja säilytyspaikan

[S.F.]

Minäkin pidän yleensä koukkua eturitsalla kumilenkillä mutta varmuudeksi tuo kumi narussa jos tulee vahingossa vedettyä koukkua liukukitaan ettei tee naarmuja jotka sitten heikentäisivät narua.

[moottorijamppa]

Alkaa olla kovasti hämärää tähän aikaan vuodesta ja kulkiessani maailmalla ajauduin, kuin vahingossa valokauppaan.
Fiilis oli kuin lapsena leluosastolla ja lopputulos sen mukainen. Mukaan tarttui uudemmilla Cree-ledeillä varustettuja
IP67 ja IP68 tiiveysluokiteltuja, tärinänkestäviä valaisimia.

Pienemmät tulevat parantamaan usein hitaassa tekniikka-ajossa puutteellista sivuttaisnäkyvyyttä sekä toimimaan,
edessä ja takana vinssausvalona.


Isompi tulee vauhdikkaampaan siirtymäajoon, tehden omien ajovalojen käytön tarpeettomaksi maastossa.


Pienemmät valaisimet tulivat kiinni tavaratelineen uusiin pidempiin kiinnityspultteihin, joiden alle laitoin normaalia
paksummat rikat, jotta tavaratelineen kumipinta ei väänny mutkalle kiristäessä. Kiinnitysjalat pinnoitin Can Am
tavaratelineiden värimaailmaan sopivalla mustalla struktuurimaalilla.


Isompi valaisin vaatikin sitten poikkeavan toteutuksen ja pienen suunnittelun jälkeen, etupuskurissa olevasta ja usean
käyttäjän poistamasta vetotapinrungosta muokkaamalla, sai erinomaisen valotelineen sekä vinssikoukun telineen.
Ylimmäisen kannakkeen poistin tarpeettomana ja sen paikalle hitsasin lattaraudan, johon valokotelon jalat saa hyvin kiinni.


Valmis valoteline pinnoitettuna ja kiinnitettynä.


Valaisin paikoillaan ja hyvin mahtuu säätymään sekä vinssikoukkukin pysyy matkassa.


Nyt pitäisi valoa riittää hankalammissakin maastoissa ja kaikki valot tulevat olemaan ryhmissä kytkettävissä,
jotta virrankulutukset led-valoista huolimatta ovat minimissä ja tietenkin myös muiden sokaistumista välttäen,
johon pystyy oikealla suuntauksellakin paljon vaikuttamaan.

[seatts]

No nyt tosiaan varmaan näkee pimeässä, laitatko vielä kuvia miltä näyttää pimeässä.

[poke]

Tässä kohtaa on pakko mainita, että paljon on vettä virrannut oulujoessa siitä kun ATC:n kanssa ajeltiin rinta kaarella viissatasilla polleilla, varustuksina ainoastaan hinausköysi, ei etes vinssejä, saati karheammista renkaista ei hajuakaan.

Hirmu harppauksen ottanut tämäkin laji, kiitos näiden tiennäyttäjien.

[naukja2]

Jahka joskus nähdään video kun tämä cananen rypee mutalikossa sarvikkoaan myöten

[moottorijamppa]

Videoita tulossa ja riskinä on ajokaverini tuntien, että kastuu.. Mietinnässä myös opastavia ajokoulutyyppisiä pätkiä.
Tästä mahdollisesti myöhemmin lisää, kun pari muuttujaa varmistuu.

Pikkuisen vielä valaistusta parantelin ja takaboxsiin tuli IP68 suojattu led-kisko, niin helpottaa pimeällä touhuamista tuollakin.

[ViiMax]

On kyllä niin viimesen päälle laitteet ja vermeet, sekä kuvat selostuksineen. Tähän väliin isot aplodit

[mikkis]

hyvin on varusteltu peli,mitähän vielä puuttuu vai puuttuuko mitään?

[moottorijamppa]

Mietin tuossa taannoin syvällisemmin tätä mönkijätekniikkaa ja sen pientä, mutta harmittavalta tuntuvaa vikavalotiheyttä.
Ajoissamme vilkkuu yleensä jo ennen puoltapäivää, etenkin vinssauksen yhteydessä ja vinssejä palaa kohtuu usein sähköisesti.
Teinkin pikkuisen mittauksia sekä laskentaa ja totesin sähköenergian määrän olevan riittämätöntä. Suurimmiksi aiheuttajiksi
mittasin, todennäköisimmin materiaalihinnoista johtuen, juuri rajalle ja hiukan alikin mitoitetut virtakaapeloinnit sekä akun.

Kun otetaan huomioon mönkijän vakiokuluttajien sekä mahdollisten lisäkuluttajien määrä, niin vakioakun amppeeritunnit
eivät vain riitä päiväksi, kun laturilta tuotto, miinus kuluttajat jälkeen tulo jää matalaksi. Karkeasti, lähtiessä akku täynnä,
tuotto kierroksilla 50Amp, miinus jatkuva kulutus 30-40Amp, miinus useita vinssauksia 100-200Amp, mönkijän akun
(usein alle 20Ah) kapasiteetti loppuu ja turhia vikavaloja syttyy, nykyaikaisen moottori ja hallintalaitetekniikan kyykätessä.

Lisäksi totesin mittauksissa, kohtuullisen suuret jännitehäviöt vinsseihin sekä vakioakun heikon varauksenottokyvyn ja
erittäin huonon maksimiantovirran, joka on tyypillistä suuren sisäisen vastuksen perusakuille ja johtaa matalampaan
energian syöttöön ja varauskertoimeen. Mönkijän latausteho oli kohtuullinen jo 2500rmp kierroksilla ja jännite,
kuitenkin hyvälaatuista vaativammallekkin akkutekniikalle. Alkoi siis suunnittelu, kuinka ja miten tätä parannetaan.

Vakioakun paikka ei ole ihanteellinen, johtuen liian kuumasta sijainnista, eli Can Am akkuviat saattavat mielestäni johtua,
liian kuumasta sijaintipaikasta penkin alla, koska akku alkaa fyysisesti kärsiä jopa plus 45c jälkeen ja kuumuudessa kadotettu
teho ei palaa, kuten kylmyydessä pienentynyt, latauksen ja lämpenemisen kautta. Usein nähtyä tupla-akun paikkaa, takaboxsissa
en halunnut hukata tavarankuljetuksen takia ja kahta akkua muutoinkaan asentaa sen monimutkaisuuden ja painon takia.
Paikka löytyikin jäähdyttimen noustua etutavaratelineelle. Akulle saadaan todella tukeva kiinnitys sekä viileämpi ja
suojainen paikka, sisälokasuojien väliin, jossa kuitenkin myös lämpöä talvikäyttöä ajatellen.

Akuksi valikoitui Optiman pienin 12V akku, joka omaa erittäin korkean varauskertoimen ja ottaa latauksen säätämätöntä
virtaa vastaan, kuin olisi laadukkaassa tasavirtalaturissa kiinni. Lisäksi vakioakkuun verrattuna amppeeritunnit lähes
tuplat ja maksimivirta lähes nelinkertainen. Myös tärinänkesto omaa luokkaansa.

Tässä paras paikka, useimmat seikat huomioiden.


Jalustan rakensin tukevasta L-kiskosta, lattaraudasta sekä kanttipalkista.


Pikkuhiljaa muodot sekä kiinnitys alkaa löytyä.



Valmis paketti pinnoitettuna ja uudet 25mm kaapeloinnit akulle sekä vinsseille.


Valmiina ilman sähkökytkentöjä, joista juttua myöhemmin ja painoakaan ei tullut paljon lisää sekä on
takaboxsi paikoillaan, tasaisemmin jakautunut akselivälille.

[Roosa999]

Aikalailla olet asian ytimessä. Ainoa juttu, joka ei omasta mielestäni ole hyvä, eli akun koon kasvattaminen liikaa. Jos akku on iso ja monen vinssauksen jälkeen totaali sippi, on sen varaustilan saaminen toiminta-asteelle hankalampaa ja kestää pidempään.

Mutta akun oikea sijoitus, asianmukainen kaapelointi kulutuskohteille ja hyvä akku muuttaa pelikenttää melkoisesti vakioasennukseen verrattuna.

[moottorijamppa]

Totta Roosa999 kertoma ja sillä kapasiteettia en vakiosta 20Ah nostanutkaan, kuin 38Ah saakka ja huomioitava myös usein
käytettyihin 55-75Ah autoakkuihin verrattuna, Optiman korkeampi virransyöttökyky, juuri alhaisella varauksella ja ottaa
sen lisäksi virtaa nopeammin vastaan, ollen laturillekkin helpompi kuorma.

[moottorijamppa]

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille tallilta (melkein livelähetys).

Välillä ihan perushommia ja asennuksessa, maastossa monesti pelastava varuste, eli takavinssisarja.
Peräpää vakiokuosissa ja kilpiteline asentuu BRP asennus-sarjalla takaboxsiin.


Vinssiksi valitsin, uusitun BRP Warn Provantage 3000 mallin ja siihen BRP Warn kauko-ohjaimen, joka aiemmin
kauko-ohjaimen osalta vilahtikin asennuksissa. Vaihdan samalla vaijerin ja rullakidan, naruun sekä liukukitaan.


Vaijerin irroituksen jälkeen naru pujotetaan liukukidan ja vinssitelineen rungon läpi ja tehdään silmukka
takaisinpäin rummun läpiviennistä. Naru yleensä "sylttääntyy" hieman tässä hommassa, mutta se ei haittaa,
koska kuitenkin katkaistaan pätkä pois.


Kun naru saatu läpi rummusta ja lukitusholkki silmukan sisään, kiristetään sen mitä käsistä lähtee ja lopuksi
katkaistaan juuresta sekä pehmennetään tasaiseksi rummulle. Tässä kohtaa kannattaa naru kelata sisään,
niin ei vahingoidu ja helpompi asennella runkoa.


Vinssitelineen asennuksessa ei ole ihmeitä hommia, mukana hyvät kuvalliset ohjeet ja pulttailaan käytännössä,
vain takaperän päälle vastakappale ja vinssiteline, vinsseineen siihen kiinni.
Sähköhommat sitten teenkin vakio-osista poiketen, pikkuisen paksummilla kaapeleilla ja kontaktoria en laita
ohjeen esittelemään paikkaan, takarenkaan taakse. Tarvikkeet kannattaa miettiä valmiiksi, niin
jälki lopussa yleensä parempi, kun ei tarvitse kompromisseja alkaa kesken asennuksen tekemään.


Kaapelina käytän kuumankestävää ja pehmeää sekä paksukuorista 25mm siliconikaapelia. Kaapelikengät vinssille
sekä kontaktorille ovat kokoa 6mm ja ne kannattaa valita, kapeinta mahdollista ulkomittaa. Kaapelikengille
kannattaa hommata kunnolliset puristupihdit sekä juottaa puristuksen jälkeen mieluiten hopeatinalla (saa kaikista
elektroniikkaliikkeistä ja kestää paremmin rasitusta sekä lämpöä, kuin tavallinen juotostina). Lopuksi kutistesukkaa
suojaksi sekä halutessaan voi laittaa kaapeleihin viralliset värimerkinnät, niin helpompi tarvittaessa huollonkin kytkeä.


Kontaktorille suojattu ja tukevin paikka löytyi tavaraboxsin kannen alta, johon tarvittaessa helppo pääsy.
Käyttäessä tätä kokoluokkaa kaapeleita, pitää muistaa vetää kaapelit jouheasti ja kiinnityksiä riittävästi.


G2 T3 malleissa, kannesta pitää kaksi keskimmäistä tukiprofiilia madaltaa kontaktorille.
Helpoiten onnistuu pienellä hiomakoneella ja ottaa vain pienen viiston, niin tukirakenne jää lähes vakioksi.


Valmis takavinssisarja. Virtakaapelit pussitin vielä kuumankestävään suojasukkaan ja kutistesukalla päät kiinni.
Takavinssausvalokin löysi myös paikkansa yläkulmasta.

[ViiMax]

Mihkä vetokoukku hävis ?

[moottorijamppa]

Liian pitkä ketju. Löytyy ViiMax 16.11 postattuna, eli käytän maastossa, paremmin toimivaa sakkelikoukkua.