Oma luulo oli se, että 4t vehkeissä ei vastapaine hommeleita tarvii huomioida ensinkään, kun esim siel on venttiilikoneisto on välissä
No siis... Asiahan on niin että esimerkiksi oikein tarkkaan kun laskee pakosarjaa, on vaimentimen paikallakin merkitystä, kollektorin kartion mitalla , kuin myös putkien pituudella ja halkaisijalla.
Jos audio puolelta on tietämystä esimerkiksi refleksikotelosta, sen asian ymmärtää paremmin. Sarjalla viritetään moottori toimimaan halutulla "taajuudella" ja sen ympäristössä , tämä edesauttaa sylinterin tyhjennystä ohivirtaavan kaasun aiheuttaman "alipaineen" viereisen/sarjoitetun sylinterin tekemäll sinne käytännössä imurimaisen alipaine efektin.
Mikäli vastapainetta on liikaa, se aiheuttaa ylipaineen pakoputkistoon, joka heikentää tyhjennystä , samalla myös seuraavan tahdin täytöstä, joka taas on suoraan verrannollinen moottorin tehoon ja vääntöön.
Mikäli siellä on liian vähän vastapainetta, kerkeää esimerkiksi 2 sylinterisessä tämä pakopulssi joka on suunniteltu tietyssä kohdassa menemään kollektorin ohi liian aikaisin, joka ei synnytä "imupulssia" viereisen sylinterin ensiöputkeen , joka heikentää tyhjennystä , samalla myös seuraavan tahdin täytöstä, joka taas on suoraan verrannollinen moottorin tehoon ja vääntöön.
Tämä kaava hässäkkä on lainattua tekstiä , koska en jaksa koko systeemiä kirjoittaa ja joku on jo sen kirjoittanut:
Ensiöputken pituus:
(421 tyyppisessä tämä kuitenkin myös osa toisioputkea):
Pituus = ((850 * ( 180 + 'pakoventtiilin avautumisennakko, EAKK')) / * 'virityskierrokset') - 3
Ensiöputken sisähalkaisia:
Jossa L = ensiöputken pituus, tuumaa, V = yhden sylinterin tilavuus, cc:
halkaisia saadaan ottamalla neliöjuuri kaavasta:
((4,4 * V) / (25 * (L + 3)))
Mikäli kyseessä on 4-2-1 sarja...
Lasketaan toisioputken halkaisija kertomalla ensiöputken halkaisia arvolla 1,7
Ja kartiosta, jossa kaikki yhtyvät, lasketaan matka ensimmäiseen vaimentimeen:
Ensiöputken pituus + 3"
Kartiota ja ensimmäistä vaimenninta yhdistävän putken halkaisija:
Saadaan ottamalla neliöjuuri kaavasta, jossa Vk = koko moottorin tilavuus, ja L ensiöputken mitta tuumissa.
(8 * Vk) / (25 * (L + 3))
Ja vielä kaava kartioden pituuden määrittämiseen:
jossa Ke on kartion etupään halkaisija ja Kt kartion takapään halkaisija, ja Ktan kartiokulman tangentti.
(Ke - Kt) / (2 * Ktan)
NÄIN , kaikki vaikuttaa kaikkeen, tässä tapauksessa, kun puhutaan 1 tai 2 sylinterisistä moottoreista , jätetään vaan kaavasta ylimääräiset pois.
Perus jutskat aina sieltä saa, hyvää lukemista jokaiselle : Virittäjän käsikirja 1 , kirjoittanut Esko Mauno
Kuitenkin se perusidea on se että vaimentimen paikka on jo sellainen ettei sen pitäisi vaikuttaa , jos sarja tehdään alusta loppuun oikein, silloin on vaimennin myös läpivirtaava malli ilman mitään db-killereitä tai sitä ei kääytetä ollenkaan(kilpa-autot/laitteet)
1 pyttyinen on helpoin tehdä koska ainoa asia mitä tulee ottaa huomioon on putken pituus ennen vaimenninta, halkaisija, vastapaine.
Vaimentimen paikalla on merkitystä, koolla on merkitystä, vastapaineella on todellakin merkitystä. Se , että missä tapauksessa valmistaja on suunnitellut järjestelmän joko liian tiukaksi tai liian löysäksi, ei voi tietää kuin kokeilemalla,koska valmistaja joutuu tekemään kompromisseja päästönormien ja melutasojen vuoksi. Mutta yleisesti ottaen mönkijät on liian ahtaalla.
VAlmistajat kuten leo vince, martelius, acrapovic , jne jne , suunnittelevat vaimentimet niin hyvin ja kokeilemalla, että monessa tapauksessa ei perspenkillä tunne välttämättä eroa, kunnes se viedään penkkiin. Hyvä esimerkki: BMW s1000RR , slip on vaimentimella ja power commancerilla menetettiin tehoa melkein 8hv vaikka minkä teki. Alkuperäinen oli suunniteltu moottoriin niin tarkasti että liian avara slip-on ei ollutkaan hyvä vaihtoehto.