Elikkäs hankin tuossa pari kk sitten tuommosen 2005 vuoden polaris predator 500:n leikkikaluksi.
Mönkijä kuume iski pahemman kerran, kun kaveri laittoi yammun ja olihan se itellekkin joku mukava lelu saatava
Ei muutakun nettimoto auki ja heti tärppäsi, soittoa myyjälle ja kaupat sovittiin alustavasti parin viikon päähän.
Polariksen otin yksinomaan siksi, koska itsellä on työhistoriaa polaris mekaanikkona olosta ja tekniikan osalta vehje oli hyvinkin tuttu.
Myyjä kertoi ostaneensa kamppeen konevikaisena ja oli tehnyt siihen remontin kokonaan toisiin lohkoihin.
Samalla uusittu tukivarren puslaa ja uniball nivelistä tehty jetimmät raidetangot jne.
Ei muutakun kärri perrään ja tienpäälle.
Noh perille päästyä myyjä ei saanutkaan kampetta tulille ilman apuvirtaa.
Noh muuten laite vaikutti yleisilmeeltään siistiltä ikäänsä nähden, ja pienen tinkauksen jälkeen kampe kyytiin ja kotia kohti.
Kotona heitin uuden motobatin kiinni, vaan eipäs vieläkään. Startin hiilet lopussa, samalle iltaa startti kuntoon ja tuli seuraava ropleema vastaan.
Startin vapaakytkin luisti ja omat epäilyt vääriin öljyihin alkoi varmistua, muutenkin todella paksut siirapit oli sisässä.
-->vapaakytkimen puhdistus ja paremmat öljyt sisään ja homma alkoi futaamaan.
Vaan eipä ne vastoinkäymiset siihen loppuneet.
Tässä vaiheessa oli jo selvää että kampe lyödään lihoiksi ja tehdään kerralla kunnolla, vaan kerran oli päästävä ajamaan
Seuraavan päivän ajosessiota odoteltiin jo kuumeisena ja kampe odotti valmiina kärryssä.
Paikanpäälle päästyä kärristä alas ja lämpimäksi käyttö, 3m eteenpäin ja ketjut poikki
Kurkistus eturissan ympärille ja vitutus oli valmis, lohkossa ja magneeton kopassa peukalon mentävä reikä
Tässä vaiheessa huumori meinasi olla jo vähän koetuksella ja vehje jätettiin kärriin seisomaan.
Tuossa noin kuukausi sitten kuitenkin sai kipinän alkaa pajottamaan tätä karmeaa paskakasaa.
Vehe työmaalle ja meininki oli vaan purkaa sen verran että nostaa pata pyödälle, vaan siinä vaiheessa tapahtui jotain peruuttamatonta ja lopputuloksen näkee kuvista.
Eli ei antanut luonto periksi jättää puolitiehen vaan homma laitettiin "isolleen" kertaheitolla.
Ensimmäisenä runko paljaaksi, hiekkapuhallus ja saumojen läpikäynti ja tehdas roiskeiden poisto.
Ja seuraavaksi runko, tukivarret, kiinnikkeet, satulat jne jne uudelleen hiekkasuihkun alle ja pohjaväriin.
Maalina käytin PPG delfleet linjaston 2k värejä.
Väriksi runkoon valikoitui perus RAL9005, kun muutenkin hankalan muotoinen maalattava olisi metallivärinä vaatinut turhan pitkän session.
Jätetään ensimmäinen julkaisu tähän tilanteeseen vähän töpöksi ja avataan keskustelua aiheesta.
..ja nyt odottaa emäntä sen näköisenä että parempi sulkea kone ja jatkaa huomenna
