Kuten tuolla aikaisemmin kirjoittelin vaihtui mönkijämme merkki 12.10.2012.
Haussa oli kilpipeli. Vaihtoehtoina joko tieliikennemalli tai traktori. Jälkimmäiset alkoivat karsiutumaan jo alkumetreillä. Näin ollen nettimoton yms haut supistuivat olemattomiin... Uuteen ei ollut rahkeita tällä kertaa, eikä tarvettakaan kun löytyi nykyinen ajopeli.
Kävin pojan kanssa Iisalmessa katsomassa tarjontaa ja kertomassa Konekympin Jormalle vähän tarpeistamme. Jorma tuumasi, että "ei kiinnostaisi 500XT, tarkalta omistajalta". Kyllähän se kiinnosti, koeajolle ja kuvia ottamaan. Koeajon jälkeen varovainen tiedustelu kokonaishinnasta ja kun budjetti pysyi aikalailla kasassa niin sovittiin alustavat kaupat. Perjantaina sitten mentiin Veljmiehen (Manta 1968) kanssa kahtomaan kampetta uudestaan. Tässä vaiheessa oli jo kärrykin mukana. Huoltomieheltä vielä varmistettiin huollot ja se, että laite on vuosimallia 2010.
Laitteen historia oli aika selvä:
Käyttöönotto 8.2.2010.
Myyty liikkeeseen 2.1.2012 (melkeen vuoden seissyt vaihtokoneena).
Noin 4500km / 140 tuntia.
Yksi omistaja, ajanut pelkästään metsäteitä. Alla renkaat, joilla ajettu max 50km. Mönkijässä on ollut eri renkaat tieajossa. Ensimmäinen omistaja vuonna 1974 syntynyt nuorimies.
Ei ole tehty yhtään lumitöitä, saati metässä rymytty. Parin kesän lomareissut ajettu pohjois-karjalassa.
Varusteiksi lisättiin koko pohjan peittävä panssari ja puskulevy. Tämä otettiin vielä perinteisellä "keskikiinnityksellä".
Tuon näköinen tämä on sivusta.
Kokemuksia:
Cattiin verrattuna tässä on aika pieni maavara. Joutuu vähän säästelleen ajamaan, mutta se ei haitanne. Mehtäkäyttöön voisi ajatella jotain isompaa rengasta. Mitään suohautojen kesyttäjää tästä ei ole tarkoitus tehdä. Tähän asti suohaudat on kesyttäneet minut.
Etuperän lukko on äkkiseltään toimiva. Catissahan oli manuaalinen lukko ja sen päälle laittaminen teki mönkijästä tönkön. Outissa kun on tehostin niin mehtäajo oli lepposaa. Aitasavotassa enemmän huolta aiheutti kiikkerä kärry. Hallintalaitteisiin totuin aika äkkiä ja vaihdevipuhan tässä on toisella puolen vrt Catti.
Ruiskukoneen luonne on ihan erilainen kuin Catin kaasarikone. Vaikka tätä 500:sta on sanottu "laiskaksi" niin on tuossa löylyä ihan erilailla kuin entisessä. Ruiskusta johtuen kaasun käyttö on vielä tarkempaa kuin ennen. Äänet on aika mieluisat.
Tehty:
Ensimmäinen homma oli muuttaa kilven kiinnitys semmoiseksi, että pystyy kärryä käyttämään perässä. Toisena hommana oli C-Tekin pistokkeen laitto akkuun. Tässä voisi bombardierin ukot vähän miettiä. Pitääkö tuon akun välttämättä olla noin vaikeessa paikassa. No, pistoke on paikallaan. Huoltomies sanoi, että suurin osa näiden ongelmista johtuu alijännitteestä. Saa nyt nähdä kestääkö akku tämän tulevan talven, vai pitääkö ostaa uusi.
Tulossa:
Varusteluahan sitä joutuu miettimään. Hankintalista on pitkä kuin kauppalista. Työvaloille ajattelin laittaa lisävaloreleen etukoteloon. Ideoita kaapelointiin? Vinssin kaapeloinnista voisi ottaa päävirran. Mistä heräte? Mielellään virtalukon takaa siten, että valoja ei saa päälle ilman virtojen päällä oloa.
Ajovarusteita joutuu myös pohtimaan kun tuli nuo kelkkavermeet hävitettyä taannoin. Kilpi kun mahdollistaa vaikka maitokaupassa käynnin (kummasti käänsi katseita kun hurautin sunnuntaina hakemaan täydennystä).
Aika näyttää, tuleeko tästä yhtä tapahtumarikas topicci kuin "Pappilan Catti". Toivoa sopii, että vastaavaa koneremontti hässäkkää ei tartteisi toistamiseen tehdä.
Katsastus meni heittämällä läpi, joten 2 vuotta saamme ajaa huoletta.
Tästä tämä lähtee...
) 500:ssa voi olla eri kytkentä.
Vanhemmissa 
Meinasin illalla syventyä tuohon katteiden irroittamiseen yms, mutta yövuoroon meno pisti asiat uuteen järjestykseen. Sama ostaa johdot yms valmiiksi ja sitten viedä lämpimään halliin asennusten ajaksi.
...ei kiva. Sen reissun jälkeen kyllä lähti aika nopiasti lokareiden alakulmat pois.
