Tämä asia ei ole aivan näin. Kun ihmisen silmä kansankiellellä "tottuu hämärää", silmässä tapahtuu efekti, jossa silmä tulee herkemmäksi valolle ja värien näkeminen heikentyy. Tämä johtuu siitä, että näköärsykkeiden havainnointi vaihtuu tappisoluilta sauvasoluille. Sauvasolut reagoivat herkimmin sinertävään valoon, joten sinertävä xenon valo on parempi hämärään aikaan kuin kellertävä valo, jos asiaa katsotaan pelkästään näkemisen kannalta. N. 6000 Kelviniä on kaikkien tehokkain värilämpötila pimeään aikaan. Vaikka se raa'assa valotehossa kellertävälle valolle vähän häviääkin, mutta hämärällä silmän sinisen värin herkkyys kääntää vaakakupin sinertävän valon eduksi. yli 6000 kelvinin valoissa, joissa väri alkaa kääntymän kohti purppuraa, valotehoa hukkuu.migu250 kirjoitti:Jatkoa HID-valoihin.
Siniseen mentäessä valotehokkuus "hukkuu".
Jokainen on varmaan joskus liikenteessä, havainnut huonossa ajokelissä samassa paikassa "pyörivän ruskeakeltaisen valon" ja sinisen pyörivän valon "täysin syksyn pimeys sama efekti". Ruskeakeltainen kantaa paljon paremmin ihmisen silmäänkin.
Asia taas kääntyy päälaelleen, jos tarkoituksena on erottaa värejä pimeässä. Se ei sinertävässä xenon-valossa onnistu, koska lampusta lähtee lähes pelkästään sinisen värin aallonpituudelta olevaa valosäteilyä. Saman on moni varmaan huomannut leditaskulampun kanssa, jonka värisäteily on myös hyvin rajallista tai pelkästään keltaisten katuvalojen valossa, jossa kaikki näyttää keltaiselta.
Toivottavasti ei mennyt liian tieteelliseksi, mutta jotenkin piti oma näkökanta perustella. Ja loppujen lopuksi, suurin peruste värilämpötilan valinnalle on varmasti omat mieltymykset ja tarpeet, koska kuitenkaan ei puhuta aivan dramaattisista eroista.
Tähän listaan on hyvä lisätä myös sen, että umpio pitää olla xenon-hyväksytty. Vaikka kaikki ylläolevat ehdot täyttyy, niin xenon-polttimo on laiton, jos se on umpissa jossa EI ole hyväksyntää xenonille.migu250 kirjoitti:
Alla lähdetietoa AKE
Moottoriajoneuvojen tarvikemarkkinoilla on todettu olevan myynnissä jälkiasennettavia kaasupurkausajovalaisimia
(esim. xenon).
Jotta kuluttajille ja jälleenmyyjille saataisiin xenonvalojen jälkiasennuksen edellytyksistä tarpeellista tietoa, AKE kehottaa käyttö- ja asennusohjeita laadittaessa huomioimaan oheisen, 19.12.2003 julkaistun AKE:n Ajoneuvotekniikka-tiedotteen sisältämän xenon-valoja koskevan ohjeen:
"Xenon-ajovaloista Ajoneuvohallintokeskus muistuttaa, että xenonajovaloilla on aina oltava pesulaite.
Tämä koskee luonnollisesti myös jälkiasennettavia xenon-ajovaloja
– ei koske kuitenkaan erillisiä kaukovaloja tai lisäkaukovaloja.
• Lähivalojen [ajon aikana käytettäväksi tarkoitettu] suuntauksensäätölaite tulee olla 01.01.1995 tai sen
jälkeen käyttöönotetussa autossa, jos auto on 01.01.1994 tai sen jälkeen tyyppikatsastettua mallia.
• Lähivalojen [ajon aikana käytettäväksi tarkoitettu] suuntauksensäätölaite tulee olla kaikissa 14.06.1995
tai sen jälkeen käyttöönotetuissa autoissa (ennen 01.01.1994 tyyppikatsastetut mallit kuitenkin 01.07.1995 lähtien).
• Toiminnaltaan automaattinen xenon-ajovalojen suuntauksensäätölaitteen tulee olla uusissa autotyypeissä
1.10.1998 lähtien ja 1.10.2000 lähtien kaikissa käyttöönotetuissa autoissa.
Kuitenkin mikäli auto on voitu hyväksyä Suomessa liikenteeseen varustettuna yksinomaan DOThyväksytyillä
ajovaloilla ja niiden tilalle vaihdetaan DOT-hyväksytyt xenon-ajovalot, niin autossa ei vaadita
suuntauksensäätölaitetta, eikä valojen pesulaitetta."