ATC kirjoitti:Wanha on pitkän nuoruutensa alkuaikoina ottanut leivän tuosta aurahommasta semmoiset vajaa kymmenen vuotta kunnan hommissa ihan oikeilla työkoneilla ja aurat, erilaiset penkan levityskeksinnöt ja jopa tiehöyläkin on tuttu kone, tämän kerron siksi että tätä taustaa vasten ajattelen tuota mönkijällä auraamista.
Mönkijästä ei sinänsä ole aurahommiin kun töihin aletaan, mutta eiköhän suurin osa mönkijämiehistä pienimuotoista lumen siirtoa laitteellaan harrasta, niin minäkin. Wanhakin tuupiskelee lumia kotosalla ja työmaalla eikä siinä mitään kyllä se onnistuu kunhan tekee sen tarpeeksi tiuhaan ettei hanki kasva liian korkeaksi, CC;n keskeltä nivelletyllä, jonka sai kärkiauraksi ei hangen paksuuskaan haitannut kunhan ei ihan metriä ollut niin eikä polettu.
Juu, niinhän se on, mönkijä on lelu.. Tuo keulan väännätysongelma on tuttu omakohtaisesti reilun 10 tonnin painoisesta lusikkahaarukasta, vaikka etuakselilla on neliselkäiset piikkiketjut.. Toki levykin on yli 3 metriä leveä ja painaa enemmän kuin mönkijä, mutta kuitenkin, umpiseen puskiessa meinaa vähän tylysti väännättään..
ATC kirjoitti:
Vuonna nappi ja vasara, kun oli vaan näitä puskulevyjä, sai merelle ja lammille jääratoja auratessaan tuupata enemmän mönkijällä kuin jääratäpyörällä
Eikä se johtunut siitä ettei pyörä pelannut,vaikka remonttiakin kyllä tehtiin.
Onneksi nykyään saa näitä alueauran mallisia ja leveempiä joilla hommat käyttää hieman eri malliin.
Itellänikin on tällä hetkellä tavan puskulevy, tosin hieman "muotoiltu", eikä sillä saa lunta lentämään ennenkuin vauhtia on ihan liikaa. Nyt odottelen uutta levyä pajalta, jotta saan laittaa tuon prototyyppirakennelman "eläkkeelle"...
Tuollainen nivelaura kiinnostais melkosesti, ja ajatus oli että tekis pikakiinnitteisen siitä itse levystäkin. Voisi sitten tarvittaessa laittaa keulaan joko heittävän tai nivelauran..
ATC kirjoitti:
Käytössä on ollut useampi auratyyppi/ puskulevy ja leveyskin on vaihdellut. Kaikki on hommansa hoitaneet ihan jeppis,
mutta varsinainen parannus tuli kun tuli tuo Glacierin keulakiinnike, joka on nyt käytössä toisessa mönkijässä.
Nuo keulakiinnitykset kun eri merkeillä yleistyy niin taitaa niihin siirtyä suurin osa käyttäjistä, vanhemmat ihmiset joihin alan lukeutumaan itsekin, hädin tuskin edes saa tuon auran keskikiinnitykseen kiinnitettyä ja edut on kiinnitystavasta aiheutuvia haittoja suuremmat. Glacierilta en saa provikkaa ja kiinnityksenkin olen soveltanut itse kun ei taida valmista saada kuin Polleen ja semmoista ei nyt ole käytössä, ainakaan vielä.
Tässä asiassa on vähän niin että mitä ominaisuutta sitä arvostaa enemmän, niin sen mukaan kantsii sitten valita tuon kiinnityksen kanssa..
Ite arvostan tarpeitten mukaan keskikiinnitystä, ja etukiinnitys on kokeiltu ja itselleni huonoksi todettu.
Kiinnitys on kyllä helpompi ja nopeampi etukiinnitteisessä, mutta itselläni sillä ei ole merkitystä, koska mönkijässäni aura on keulassa lähes poikkeuksetta pääsiäiseen asti..
Sitten jos tuntuu että lunta ei tule kelkalle, niinkuin nyt, niin sitten tiputan koko höskän lattialle kun sekään ei vaadi kuin 3 pultin irrottamisen.
ATC kirjoitti:
Noita vetokoukkurakennelmia mitenkään mollaamatta, net on turhan monimutkaisia tehdä ja ei tuommoisia kukaan vakavissaan ala markkinoille tuuppaamaan, tarkoitan näitä valmistajien valtamerkkejä, sitä etteikö net olisi hyviä ja toimivia en suinkaan tarkoita, jolla semmoinen on olkaatten tyytyväisiä kuten minäkin omaani. Jos vielä joku vaivautuu tuommoisen tekemään, niin ostakaa hyvät veljet ja äkkiä pois kuleksimasta.
Useimmissa levytyypeissä on säätöjalat molemmissa nurkissa ja niitä kannattaa käyttää varsinkin alkukaudesta kun ei alla ole vielä jääpolannetta, sillä helposti estää tuon alle kippaamisen. Myös terän kulman säätöä, joka myös löytyy useimmista levyistä kannattaa kokeilla niin huomaa miten silläkin pystyy parantamaan auraustulosta.
Onhan tietysti.. Mutta hyvänä puolena vetokoukkuun kiinnittämisessä on se että se rasitus jakautuu tasaisemmin mönkijään, eikä pelkkä eturunko ota hittiä. Se putkikehikko kun kuitenkin vääntyy melko helposti...
Ainoa vain niissä säätöjaloissa ainakin omassa levyssäni on, että ne ovat väärällä puolen levyä tuota päälle hyppäämistä ajatellen
Saahan niillä toki nostettua sen levyn sen verran ylös ettei se tökkää jokaiseen hienoisesti pilkistävään kivennurkkaan, mutta itselleni se päällepyrkimisongelma tuli haitoiksi asti esille penkkoja kaadellessa. Ei paljon tassut tai levyn kulmansäätö auta kun pukkaa mönkijän keulan korkuiseen penkkaan niin lujaa mitä tohtii, ettei äijä lennä sarvien yli..
Järkevää? Ei... Hauskaa? Tottakai
Meillä on näet kaadeltava mönkijällä penkat tieltä yhdeltä pätkältä (ylikäytävän "rampeilta" molemmin puolin junarataa) , koska traktorikaivurilla ei oikein viitsi riskeerata viis metriä korkealta penkalta alas humahtamisen kanssa, ja tie/penkka on niin kapea ettei siinä mahdu vekslailemaan luhalla..
