Tee-se-itse: Kaasarin lämmitin
- Roosa999
- Ylläpitäjä
- Viestit: 10879
- Liittynyt: 09 Tammi 2005 21:42
- Mönkijä:: Honda
- Paikkakunta: Honda TRX Foreman 500 T3,Yamaha Breeze
- Viesti:
Se kaasuttimen lämmittäminen on aivan joutavaa hommaa. Imuilman lämmitin taas auttaa asiassa ja ehkäisee kurkun läätymistä pienillä kierroksilla.
Ettepäin
Varoitus: Luvalliset ajot saattaa olla maksullisia ja aiheuttaa riippuvuutta !
Skype: Roosa999 ja oikea nimi: Heikki Hautala
https://www.pariuraa.fi/wordpress
Varoitus: Luvalliset ajot saattaa olla maksullisia ja aiheuttaa riippuvuutta !
Skype: Roosa999 ja oikea nimi: Heikki Hautala
https://www.pariuraa.fi/wordpress
Oli tässä kaasarin lämmittämisestä vähä eri asiasta. Et sä tuolla 2kw lämppärillä saa tuota kaasaria kesken ajon lämmitettyä, jolloin se juuri pahiten jäätyy. Kyllähän sen koneen saa kylmänä käyntiin viel jotenkin, mutta ootappas kun sulla onkaasarin kurkku ajossa jäätyny niin tukkoon ettei henki pihise. Mihsi sit kytket sen 2kw lämmittimen? Koneen akkuun? Veikkaan et käyttmäs lämpääri pyörii 220voltin / 50hz vaihtovirralla.Skygo kirjoitti:Hmm... Vai ei kaasarin lämmittäminen ulkopuolelta auta? Kyllä muuten auttaa, laitoin 2000 watin lämppärin pöhiseen kaasariin päin joksikin aikaa, ja jopas vaan lähti ilman imua käyntiin ja kesti kaasutellakin ilman että sammuu.
Lämpenee konekin nopeammin kun näin tekee
-
- Tracks
- Viestit: 1534
- Liittynyt: 28 Helmi 2007 21:55
- Mönkijä:: Ei mönsäriä
- Paikkakunta: Kivitaipale City
Ensinnäkin, en ole ole laittamassa mitään lämmittimiä sen takia, ettei kurkku jäätyisi. Sillä sitä ei vaan ole ikinä tapahtunut millään keleillä.
Vaan kylmäkäytön helpottamiseksi. Imuilman lämmittimen sitten joskus kun tarvetta tulee. Imemään lämmintä ilmaa putken vierestä.
Tuo lämppäri oli vain koe, joka todisti että ennen starttia kaasarin lämmittämisestä on oikeasti hyötyä. Kiinteä lämmitin tulisi sitten jollain lämpövastuksella.
Kässäät sä?
Vaan kylmäkäytön helpottamiseksi. Imuilman lämmittimen sitten joskus kun tarvetta tulee. Imemään lämmintä ilmaa putken vierestä.
Tuo lämppäri oli vain koe, joka todisti että ennen starttia kaasarin lämmittämisestä on oikeasti hyötyä. Kiinteä lämmitin tulisi sitten jollain lämpövastuksella.
Kässäät sä?
- Roosa999
- Ylläpitäjä
- Viestit: 10879
- Liittynyt: 09 Tammi 2005 21:42
- Mönkijä:: Honda
- Paikkakunta: Honda TRX Foreman 500 T3,Yamaha Breeze
- Viesti:
Yhdellä laitteella tehty koe ei todista yhtikäs mitään. Kerro se fysikaalinen tapahtuma joka mielestäsi kokonaisuudessa kävi, jotta käynti helpottui.
JOs laitat 2000w lämmittimen kaasaria lämmittämään, niin kyllä se alussa auttaa samaan tapaan kuin sisään tulevan ilman lämmittäminen, tuo lämmittää meinaan niin paljon, että se menee jo "moottorilämmittimestä" ja toki lämmittäää imuilmaakin, kun saat kaasarin lämpimäksi.
Ongelmaksi muodostuu vaan tuo 2kw, jota ei saa revittyä näistä vehkeistä.
JOs laitat 2000w lämmittimen kaasaria lämmittämään, niin kyllä se alussa auttaa samaan tapaan kuin sisään tulevan ilman lämmittäminen, tuo lämmittää meinaan niin paljon, että se menee jo "moottorilämmittimestä" ja toki lämmittäää imuilmaakin, kun saat kaasarin lämpimäksi.
Ongelmaksi muodostuu vaan tuo 2kw, jota ei saa revittyä näistä vehkeistä.
Ettepäin
Varoitus: Luvalliset ajot saattaa olla maksullisia ja aiheuttaa riippuvuutta !
Skype: Roosa999 ja oikea nimi: Heikki Hautala
https://www.pariuraa.fi/wordpress
Varoitus: Luvalliset ajot saattaa olla maksullisia ja aiheuttaa riippuvuutta !
Skype: Roosa999 ja oikea nimi: Heikki Hautala
https://www.pariuraa.fi/wordpress
Tehoista
Ihan päissään laskettuna voidaan tehdä mönkijän sähkötehoista seuraavat päätelmät:
Esim. kohtuulaisessa rälläyksessä kulutus on n. 5 l/h eli vajaa 4 kg/h. Bensan lambdasuhteen "sweetspot" on n. 14,7, mutta kaikki koneet käyvät "laihalla" pyöristetään siis lambda = 15 (helppo laskea päissään). Ilman tiheys on reilut 1,2 kg/m3 ja ominaislämpö suunnilleen saman verran eli 1,2 kJ/kgK. Silloin kone imuttaa n. 60 kg/h ilmaa eli n. 50 m3/h eli n. 13 l/s eli n. 0,016 kg/s. Silloin ominaislämpö huomioiden yhden asteen lämmitys vaatisi noin 20 W eli n. 1,5 A, mikä on siis kouluaikaisia taulukkokirjoja epämääräisesti muistellen päissään laskettu heuristinen approksimaatio. Karkeasti arvioituna suuntaa antavasti luokka on kuitenkin tämä.
Bensan höyrystymislämmöistä ei ole mitään havaintoa, joten sen arvaamisen jätän muille. Jos imusarjaan tarvitaan jäätymisilmiön estämiseksi muutamien kymmenien asteiden lämmitys, voidaan todeta, että mönkijän laturin huipputeho riittää n. 10 - 15 °C lämmitykseen ja silloin akkua ei enään ladata, mikä on toivoton yhtälö itsessään. Tarpeeton viritelmä siis.
Kun vielä yhdistetään tilanteeseen se, että jäätymistä ilmenee yleensä pienillä tehoasetuksilla (ei siis urku auki), moottorin kierrokset ovat yleensä alhaiset. Sen johdosta laturi tuskin antaa täyttä tehoa, jos juuri lainkaan, eli tilanne on matemaattisesti toivoton.
Summa summarum: Unohtakaa mönkijöissä sähkölämmitys. Keskittykää puhtaaseen polttoaineeseen ja huoltakaa vehkeenne.
Muistakaa tässäkin kaiken insinööritoiminnan I aksiooma:
Ei ole niin suurta ongelmaa, että raaka voima ei sitä ratkaisisi.
II aksioomahan kuuluu:
Kaikki ongelmat johtuvat voiman puutteesta.
Pilkkujen nysvääminen on neitien hommaa!
Esim. kohtuulaisessa rälläyksessä kulutus on n. 5 l/h eli vajaa 4 kg/h. Bensan lambdasuhteen "sweetspot" on n. 14,7, mutta kaikki koneet käyvät "laihalla" pyöristetään siis lambda = 15 (helppo laskea päissään). Ilman tiheys on reilut 1,2 kg/m3 ja ominaislämpö suunnilleen saman verran eli 1,2 kJ/kgK. Silloin kone imuttaa n. 60 kg/h ilmaa eli n. 50 m3/h eli n. 13 l/s eli n. 0,016 kg/s. Silloin ominaislämpö huomioiden yhden asteen lämmitys vaatisi noin 20 W eli n. 1,5 A, mikä on siis kouluaikaisia taulukkokirjoja epämääräisesti muistellen päissään laskettu heuristinen approksimaatio. Karkeasti arvioituna suuntaa antavasti luokka on kuitenkin tämä.
Bensan höyrystymislämmöistä ei ole mitään havaintoa, joten sen arvaamisen jätän muille. Jos imusarjaan tarvitaan jäätymisilmiön estämiseksi muutamien kymmenien asteiden lämmitys, voidaan todeta, että mönkijän laturin huipputeho riittää n. 10 - 15 °C lämmitykseen ja silloin akkua ei enään ladata, mikä on toivoton yhtälö itsessään. Tarpeeton viritelmä siis.
Kun vielä yhdistetään tilanteeseen se, että jäätymistä ilmenee yleensä pienillä tehoasetuksilla (ei siis urku auki), moottorin kierrokset ovat yleensä alhaiset. Sen johdosta laturi tuskin antaa täyttä tehoa, jos juuri lainkaan, eli tilanne on matemaattisesti toivoton.
Summa summarum: Unohtakaa mönkijöissä sähkölämmitys. Keskittykää puhtaaseen polttoaineeseen ja huoltakaa vehkeenne.
Muistakaa tässäkin kaiken insinööritoiminnan I aksiooma:
Ei ole niin suurta ongelmaa, että raaka voima ei sitä ratkaisisi.
II aksioomahan kuuluu:
Kaikki ongelmat johtuvat voiman puutteesta.
Pilkkujen nysvääminen on neitien hommaa!
-
- Tracks
- Viestit: 1534
- Liittynyt: 28 Helmi 2007 21:55
- Mönkijä:: Ei mönsäriä
- Paikkakunta: Kivitaipale City
Nyt meni yli hilseen...
Laskit siis vain teoreettiset ilmamäärät?
Ei tarvita tehokasta lämmitintä jos lämpö pääsee siirtymään suoraan kaasariin lämmittimestä. ilmahan ei johda kovin hyvin lämpöä. Jäikö jollekin epäselväksi että tuota lämppäriä en tosiaan ole kyhäämässä mönkijään. Tiedän kyllä itsekin ettei se onnistu millään ilveellä.
Laskit siis vain teoreettiset ilmamäärät?
Ei tarvita tehokasta lämmitintä jos lämpö pääsee siirtymään suoraan kaasariin lämmittimestä. ilmahan ei johda kovin hyvin lämpöä. Jäikö jollekin epäselväksi että tuota lämppäriä en tosiaan ole kyhäämässä mönkijään. Tiedän kyllä itsekin ettei se onnistu millään ilveellä.