Jätän arvailematta mitä moottorisahassa lämmitetään sähköllä, kun en tiedä. Epäilen kuitenkin sen liittyvän käynnistykseen millään tavoin. Ei ole nimittäin tullut vastaan moottorisahaa, jossa olisi ollut akkua.
Jos viekata pitää, veikkaisin sen liittyvän enemmän sulana pitämiseen ja siltäkin osin jossakin ihan muualla kuin imukaulan sisäpuolella. Toisaalta sähköllä lämmittäminen voi myös toimia "ryyppynä", mutta vasta, kun kone on käynnissä, mikä voisi nopeuttaa lämpiämistä, kun moottorisahoja ei pruukata -30 °C pakkasessakaan lämmitellä pitkään lämmityskäytöllä vaan "heti urku auki". Kuristin päällä kun ei tule tehoja. Veikkaisin jälkimmäistä.
Itse olen usempaan kertaan painottanut puhtaan polttoaineen vaikutusta. Tarkennettakoon sitä vielä, että tarkoitan sillä myös tuoreutta.
Jätetäänpä tämä kone- ja energiatekniikka hetkeksi ja siirrytään kemian osastolle. Kemisti toteaisi nykyaikaisten liikennepolttonesteiden sisältävän niin paljon muitakin kemikaaleja, että voimme puhua melkoisesta cocktailista. Pelkästään raakaöljystä tulee jalostusvaiheessa useampia ei tisleitä. Osa näistä ovat kevyempiä ja osa raskaampia. Yksinkertaistaen kevyet tisleet haituvat nopeammin ja raskaat hitaammin eli alemmissa lämpötiloissa.
Pitkään seisseestä bensasta on haihtunut merkittävä osa noista kevyistä hiilivedyistä pois ja jäljelle jää suhteellisesti merkittävästi enemmän raskaita hiilivetyjä. Onglema on siinä, että osa noista hiilivedyistä osaa tulla ulos esim. muovisesta polttainekanisterista suoraan seinä läpi ilman, että pönikässä olisi mitään vuotoja taikka edes korkki löysällä. Mönkijöissä on huohotinputki tankissa varmistamassa, että kevyet hiilivedyt pääsevät esteettä haihtumaan.
Pitkään seissyt bensa, josta kevyemmät yhdisteet ovat lentäneet taivaan tuuliin, ei enää jaksa höyrystyä pakkasessa ja siten muodostaa syttymiskykyistä seosta. Tilanne pahenee kelien kylmetessä eli bensa, joka ei tomi -30 °C ulkoilmassa, tärähtää tulille iloisesti huoneenlämmössä. Siitä taas seuraa, että laite palautetaan huollosta uudelleen tankattuna ja runsaasti valohoitoa saaneena suolaisen laskun kera. Periaate muuten toimii kaikissa ottomoottoreissa.
Diesel ei ole herkkä tälle. Siksi löpö ei vanhene tankissa eikä varastohävikit ole kummoisia. Bensan eräs ongelma onkin, että varastohävikit ovat haihtumisen takia helposti useampia prosentteja ja siksi bensatankit pyritään aina sijoittamaan maan alle, jossa on viileämpää.
Mitä taas tulee näiden pa-säiliöiden materiaaleihin, kehotan suhtautumaan vakavasti kanistereiden kyljessä oleviin merkintöihin, jos niissä sanotaan "ei bensiinille" tms. Bensakäyttöön suunniteltu kanisteri on paitsi tiiviimpi (ei "seinän läpi" vuotoa) myös sellaisesta muovista valmistettu, että se johtaa sähköä. Sähkönjohtavuus on myös pa-suppiloissa elintärkeä ominaisuus. ÄLKÄÄ SIIS KÄYTTÄKÖ MUITA.
Niksi on siinä, että sähköä johtamattomaan kanisteriin saattaa muodostua vaarallinen potentiaaliero tankattavan laitteen ja astian välille eli sähkövaraus. Pankaapa nailonpaita päälle ja pakkasella kaikki lyö kipinää, mihin koskette. Kumipyörien päällä olevan mönkijän ja bensakannun välilä voi olla helposti ueamman kymmenen tuhannen voltin potentiaaliero, mikä johtaa kipinään, joka on hengelle hupa, jos käsillä on kaksi vajaata bensaasiaa. Useammat räjähdykset vältetään tietämättään sillä, että bensahöyryn osapaine on niin suuri (kylläinen), että se ei syty. Kanisterin tyhjentyessä sinne kuitenkin virtaa ilmaan ja vastaavasti tankista purkautuva kylläinen höyry ohenee ilmassa, jolloin syttymisalue voidaan saavuttaa. Silloin saatatte haluta käyttää oikeata suppiloa ja oikeata kanisteria, koska ette välttämättä halua, että potentiaaliero räsäyttää kipinän. Ainakin minä olen silloin mieluummin kauempana.
Muistakaapa se, että tankattu mönkijä pitää polttoainesäiliössään useamman telamiinan edestä energiaa. Leikkisitkö sinä tuhoajapanoksella, jossa on sytytin ja räjäytin paikallaan? Miettikääpä sitä seuraavan kerran tankatessanne. Bensa on niin tuttu asia, että ei sitä tule varotuksi.
Tee-se-itse: Kaasarin lämmitin
moottorisahoissa lämmitetään kaasaria. muistaakseni kurkkua. Se on sen takia kun se lumipölyssä tapaa tulla kosteaa ilmaa niin kaasari ei jäädy niin herkästi. Itse olen tapellut oman sahani kanssa joskus kovemmilla pakkasilla ja puuterilumessa. Neuvoi kaveri että peitä lisää teipillä ilmanottoaukkoa, samalla kertoi että jos olisi sllainen malli missä on lämmitettävä kaasari niin ei olisi mitään ongelmaa.
-
MikaR
Moottorisahassa kaasuttimen sähkölämmitin on sen takia kun nykyään käytetään pitkiä kumikurkkuja. Kaasutin ei saa lämpöä enään sylinteristä. Kaasutin kyllä toimii talvella ilmankin lämmitystä mutta kone ei käy tyhjäkäyntiä, kun vetää kaasuttimen kohmeeseen. Lämmitetty kaasutin höyrystää bensan paremmin kuin kylmä ja kone toimii oikein. Kesällä taas lämmitystä ei tietenkään tarvitse. Näin kertoi aiemmin metsuri ja nykyään moottorisaha myyjä. Kokemusta hänellä 50 vuotta moottori sahoista.
En tänään ehtinyt nähdä sitä lämmitin vastusta, mutta ensiviikolla sitten.
-M-
En tänään ehtinyt nähdä sitä lämmitin vastusta, mutta ensiviikolla sitten.
-M-