Asiaa työntötanko koneesta, puolesta ja vastaan

[Skygo]

Huomasin...

Edelleenkään en väitä että pollen käyttämä työntötankokone olisi paljokin laiskempi kuin muut samankokoset ohc-koneet. Mutta kyllä se vähän ainaki vaikuttaa huipputehoihin kuinka paljon ne venannostimet kaikkinensa painaa.

Josko nyt lopetettas kina tästä tönärikoneesta vrt. ohc-kone?

[X-Race]

Corveten moottori on niin vanhanaikainen malmiläjä, että on melkosen naurettavaa, jos siihen joutuu vertaamaan jotakin 80 -luvun jälkeen tehdyn laitteen voimanlähdettä. No tosi asia se on jenkkien ja kiinalaisten kohdalla ja annettakoon V-koneen kohdalla lievä myönnytys työntötangoille, niin ei tarvita nokka-akseleita molemmissa kansissa. Eipä silti nykyaikaista V-konettakaan ole enään aikoihin tehty ilman neljää nokka-akselia.

[mikki]

Tämä on toinen aihe
T:mode

[tiennäyttäjä]

jenkkihän on ollut kehityksen matkassa hyvin hias.mikä aikanaan hyväksi havaittu miksi sitä muuttamaan vaikka olis kuinka vanhanaikainen

[HoHa]

Eipäs juupas eipäs juupas GOOGLE

http://www.autowiki.fi/index.php/Ty%C3%B6nt%C3%B6tanko

[msk383]

Noita tönärikoneita käytetään lähes poikkeuksetta yleisilmailukoneissa. Miettikääs asiaa seuraavan kerran kun olette pikkukoneen kyydissä tms ja päivittelette miten huono se tappikone ihan oikeasti on . Entäs sitten eräät saksalaiset ja japsikoneet joissa käytetään edelleen tönäreitä, ovatko nekin sitten aivan susia? Anyway, eiköhän jokaiselle moottorille ole oma tarkoituksensa ja hyvään lopputulokseen päästään monella eri tavalla. Sotkekaa vielä tähän juupas-eipäs -teinistelyyn kiertomäntämoottorit!

PS. Ja kyllä, se corveten moottori onkin aikamoinen ALUMIINIläjä

[ATC]

Kyllähän molempia moottorityyppejä käytetään nykyään, eikä toinen ole toista parempi, vaan ne ovat ominaisuuksiltaan erilaisia ja soveltuvat erilaisiin käyttötarkoituksiin. Tönäri kuten OHC konekkin soveltuu hyvin 4X4 mönkijöihin, sillä niiden moottoreilta ei vaadita kovien kierrosten sietokykyä.

[motocoyote]

Kyllähän tönärikone on vanhaa tekniikkaa. Enemmän liikkuvia osia kuin ohc-koneissa ja näinollen enemmän hajoavia osia.
Kuitenkin, normikäytössä melkolailla sama että onko kone tangoilla vai onko nokka-akseli kannessa.
Jos aletaan ottamaan kierroksia irti reilummin (vrt. moottoripyörien yli 10000rpm, niin eihän se tönärikone siihen sovellu, eikä sitä siinä käytetäkkään. Kuten ei myöskään hydraulisia nostimia, niissä ku ei tarkkuus riitä.
Ja jotain työntotankojenkkikasia on huono verrata mihinkään nykyaikaiseen koneeseen kun niitten tekniikka on suoraan 70 luvulta ja teho tulee kuutioista. Joku rapian 70hv litrateho ei ole oikeasti kovinkaan kummonen moottoritekninen saavutus, edes vaparina..

[Skygo]

5.7 chevyn vapari koneessa on jopa 142 kw, eli n. 190 kaakkia. Litratehoksi tulee huikeat 33,333... hv.

Hah, omassa mopomönkijässä litrateho on n. 59 hv!

[Roosa999]

Nuo tehot on ajalta kivi ja paperi. En edelleenkään ole mikään moottorivouhottaja, mutta kyllä letukan pikkulohosta otetaan normisti vähän enempi kuin vajaa 200 hevesvoimaa. Ohessa muutamia otteita LS1 padasta:

The LS1 shares little other than similar displacement, external dimensions, and rod bearings, with the earlier small-block V8 engines. It is an all-aluminum 5.7 L (346 in³) pushrod engine and was rated between 305 - 350 hp (227 to 261 kW) and 335-365 ft·lbf (454-494 N·m) of torque in North America, depending on the application.

Ennen kaikkea kannattaa huomata ihan kohtuu vääntö ja tehot toki päälle 300 joten litrateho on vähän parempi... 60 kaakkia / litra, joka ei edelleenkää ole mikään mahtisonnisuoritus, mutta vääntö onkin toinen juttu. Muistutettakoon, että perusrakenne on edelleen ihan 50-lukua.

Ja LS6 koneessa vähän vielä lisää.

The LS6 is a higher-output version of Chevrolet's small-block LS1 engine. It is an all-aluminum 5.7 L (346 in³) pushrod engine. The initial 2001 LS6 produced 385 hp (287 kW) and 385 ft·lbf (522 N·m), but the engine was modified for 2002 through 2004 to produce 405 hp (302 kW) and 400 ft·lbf (542 N·m) of torque.

joten 405 kaakin ja 542 nm:n kanssa ihan kohtuu arvoja. Litratehona on jo 70, joten kyllä sillä kerkeää. Lisäksi moottorin käyttöalue on leveä.

Oliskohan parhaat litratehot noissa pienoispolttomoottoreissa?
Mulla tuolla tallissa 3.5cc pikku pata, joka kiertää jotain 25000k/min ja tuottaa 3.5 hv. Vääntöä ei edes sitten hyttysen K*llin vertaa. Eli jossain 1000 hv:n lirtatehoissa mennään noilla. Polttoaineena toki Metanoli ja Nitrometaani... Siis nämä tehot mäntäkoneista. Suihkuturbiineista saa aika kivasti puhtia, mutta lirtojen laskeminen on jo vaikemapaa, joten pitäisi laittaa nuo tehot ja painot vastakkainen.

[MR Charger]

Vai tuli tämmönen topicci tästä, noo pannaanpa omaki litrateho höpinä tähän ku on alotettu, elikkäs käyttis dieselissä litroja huikeat 3 ja jokaisella n.150 kaakkia ja vääntöä sitten aikapaljon enemmänki ja tuossa projekti kömpijäisessä tuloopi litratehoksi n.244 hepoista litralle, eikä muuten oo työntötankoja

[JV]

Eiköhän ne parhaat litra- tai muut tehot löydy kuitenkin noista iänkaikenvanhoista ja aataminaikuisista tönärikoneista. 500 ci/8194 cc, 8300 hp, 6800 Nm. Top Fuel dragstereiden mykistäviä lukemia, ilman minkäänlaista nykypäivän tekniikkaa. Litratehoja ja vääntöjä jonnii verran.
Mitä tästä kaikki mopopojat voi oppia... kyllä se on työntötankokone kun edelleenkin jyllää, kun puhutaan voimasta!!!

[Roosa999]

Tuossa oli kai kyse vaparipadoista. Korjasin vaan taas näitä peruskäsitteiden juttuja, että jokin kone on parempi kuin muut kaikessa ja varsinkin se joka pörisee oman perseen alla tai muuten sen läheisyydessä. Toistetaan, en ole moottorivouhottaja ja mulla ei edesä ole mun hondasta tietoa, montako venttiiliä moinan pikkuinen maatalalousmoottori sisältää, kuhan käy ja kulkee.

Ihan mielenkiinnosta. Paljonko pitää olla ahtopaineita, jotta saa 150 kaakkia dieselistä / litra?

[MR Charger]

Mulla piisas ihan 2,2 bar, ei vihti alkaan kouhottaan, isot pojat ajeleeki pikkudieseleillä jopa 3,5-4 väliin. Joskus kyllä kokeillut 3 mutta ei oo pitkäikänen avaamaton puolimiljoonaa ajettu.

[msk383]

Tottahan tuo on että perus-V8:n heppamäärät ovat suht matalia verrattuna tilavuuteen mutta täytyy muistaa, että kulttuuri joissa nämä koneet ovat tehty on aivan toinen kuin nipponeissa. Jenkeissä ollaan jo ajoista päärynä ja keppi haettu sitä mukavuutta leppoisaan kruisailuun, jossa monelle nykyteinille niinkin tuntematon asia kuin vääntö puhuttelee.

Seuraavaksi voidaan varmaan mainita jotain moottorin luotettavuudesta ja luonteesta. Suuri litratilavuus ja matalat kierrokset tekevät ihmeitä luotettavuudelle. Jokainen voi varmaan ihan itse miettiä miten hyvin se pikkuinen 1.6 turbolla yliviritetty papupata kestää muutaman sadan hevosen tehoja olemattomalla väännöllä pitkässä juoksussa. Ei siinä enää kannata laskea liikkuvien osien määrää kun ne ovat pitkin asfalttia.

Sitten moni hehkuttaa kuinka hienoa on kun autossa on huimat 400hp. Tosin jätetään sitten mainitsematta että se huipputeho tulee yleensä vasta äkisti korkeilla kierroksilla kun turbo on saadu spoolattua mukaan ja voi kuinka hauskaa sen ahtopaineen ylläpitäminen sitten on.. Isossa koneessa kierroksia ei tarvita kun tarvittava teho saadaan puolet pienemmällä kierrätyksellä jolloin sitä silppuakaan ei niin lennä putken päästä. Litratehoilla voidaan aina spekuloida kaikkea ja elvistellä esson baarissa, mutta kannattaa tosiaan muistaa ettei asia ole aina niin yksselitteinen ja pelkästään suuri litrateho ei takaa voittoa missään.

Joku taisi sanoa, että tönärikone hukkaa tehoja.. Nykytekniikalla tappikone ei hukkaa läheskään niin paljon kuin vuonna '37 tehty lättäpääkasi joka ei pidä sisällään rullanokkaa, rullanostajia, neulalaakeroituja keinuvipuja jne jne.. Lopputulos saattaa yllättää jos siihen oikein paneutuu huolella eikä se doch yms enää näytäkään niin ihmeelliseltä.

Mun mielestä on todellista tietämättömyyttä lähteä arvostelemaan moottoreita pelkästään hevosvoimien saati valmistustavan perusteella ja yleensä tämä kertoo kaiken arvostelijan tietotasosta.