Vinssin hörppäämä ottoteho noudattaa kaavaa P=UI eli sähköteho on jännite kertaa virta. Toisin sanoen 12 V akusta 100 A on 1200 W, mutta eipä mennä asioiden edelle.
Mekaanisen tehon kaava on taas P=Fv eli mekaaninen teho on voima kertaa nopeus. Toisin sanoen esim. Warn 30 vetää "455 kg" = 4463 N kerrottuna nopeudella 4,0 m/min eli 0,067 m/s on 298 W mekaanista tehoa.
Edellä mainitusta voidaan näppärästi laskea vinssin teoreettinen hyötysuhde. Warn 30 hörppää em. voimalla speksien mukaan 67 A kerrottuna nimellisjännitteellä 12 V eli 804 W. Hyötysuhde on silloin 298 W /804 W = 37 %. Tämä matematiikka ei ole erityisen monimutkaista ja taisi kuulua jopa peruskoulun oppimäärään.
Näin siis teoriassa. Näppärä mönkijäkuski kiinnittääkin erityishuomion paitsi laitteen mekaanisiin ominaisuuksiin myös hyötysuhteeseen. Se nimittäin juoruaa monia asioita.
Käytäntö on valitettavasti toinen, vaikka tässä vaiheessa ei olla vielä edes laskettu valmistajien satuja ja tarinoita vinssien todellisesta suorituskyvystä. Jos verrataan Taiwalkosken vinssiä made in King Kong ja esim. Warnia, kumman suoritusarvojen luulette olevan lähempänä luvattua? Saatan olla vähän asenteellinen, mutta tämä kuuluu Kantapään yliopiston oppimäärään.
Ajatellaanpa siis, että kaikkien valmistajien kaikki speksit pitävät paikkansa. Siitä pääsemme seuraaviin reaalimaailman kysymyksiin:
Valmistajat mittaavat taatusti markkinointimielessä vinssinsä vakiojännitteellä, joka todennäköisesti on vielä optimilatausjännite eli lähempänä 14,4 V kuin nimellistä 12 V. Ero on käytännössä päätähuimaava
. Kun siihen vielä yhdistetään se, että suuremmilla virroilla akun napajännite lähestyy asymptoottisesti nollaa 
, tilanne alkaa olla reaalimaailman vinssin käyttäjälle varsin ikävä. Silloin vinssin korkea laatu, joka ilmenee hyvin korkeana hyötysuhteena nousee tehostetusti esiin.Jos tilannetta verrataan esim. Warn 40 vinssiin, vodaan havaita, että samalla vetovoimalla Warn 40:n hyötysuhde on n. 40 %. Penalty tästä on 0,4 kg lisäpainoa ja mikä lisäpaino kompensoituu vähintään saman verran kevyemmällä kukkarolla
. Tästä ne todelliset erot sitten alkavatkin. Suuremmilla kuormilla erot repeävät entistä suuremmiksi. Isompi vinssi on nopeampi ja sen käyttösyklit ovat merkittävästi paremmat. Käytännössä tuo tarkoittaa, että pienemmillä virroilla saadaan sama kone nopeammin suosta ylös, koska tasavirtamoottoreissa meno hyytyy kuorman kasvaessa. Pienempi virta taas johtaa käytännössä korkempiin napajännitteisiin, jolloin akun kannalta samalla kuormalla syntyy MERKITTÄVÄSTI enemmän liikettä eikä akku kulu niin paljon sen paremmin käyttöiän kuin tyhjenemisen suhteen. Järeämpi vinssi ei polta samalla tavalla "kynttilää kahdesta päästä", mikä on pienten latausvirtojen ja mitättömien akkukapasiteettien johdosta pusikossa ensiarvoisen tärkeätä.
Merkittävä bonus on myös se, että vinssi ei huilaa kuumenemisen takia eli tupakkaa kuluu vähemmän. Warnin speksien mukaan Warn 30 vetää em. esimerkin tehoilla 4,3 metriä, kunnes pitää huilata (=jäähdytellä) 10 minuuttia. Odottavan aika on pitkä. Warn 40 vetää samalla kertaa 8,2 metriä ennen 10 minuutin tupakkataukoa. Ero voi hyvinkin olla se, että toinen jatkaa matkaa ja toinen nököttää vielä ojan reunalla taikka käytännössä Rohkeiden Suomalaisten
maassa isompi vinssi kestää isältä pojalle ja pienemmän sisäkalut ja sähköjohdot sulavat ensimmäisellä kunnon turneella. Vetovoima ja nopeus huomioiden kysymys on taittopyörä/ei taittopyörää, jolloin nopeus korostuu entisestään ja erot ovat mahtavia. Käyttösykleillä on siis erittäin huomattava ero.Edelleen isommassa vinssissä on usein järeämpi vaihteisto. Järeämpi vaihteisto on taas kestävyydeltään omaa luokkaansa. Isommassa vinssissä on myös mukavasti tehoreserviä, jos akussa vain riittää virtasta.
Isomman vinssin "uhka" on se, että erityisesti taittopyörien kanssa pelatessa sillä hajottaa helposti vehkeet. Taittopyörillä tosin voi hajottaa mitä vaan millä vaan. Kysymys on lähinnä käyttäjän järjenjuoksusta. Tehokkaamilla vehkeillä idiootti onnistuu vain hajottamaan enemmän ja nopeammin.
Summa summarum. En hämmästyisi lainkaan, jos todellisissa käyttötilanteissa raskaassa käytössä em. esimerkin mukaisesti pelkkä isompi vinssi toimisi tuplasti paremmin kuin pienempi. Vinssiin pätee sama sääntö kuin mihin koneeseen hyvänsä: Kone ei ole koskaan liian iso. Satunnaisessa hupikäytössä pienempi vinssi ja taittopyörä on OK, mutta tosi Pro ottaa suosiolla isomman, jos saa sen mahtumaan vehkeisiinsä.
Ja muistakaa, että tosi Pro:lla on isompi / toinen akku ja sen / niiden lataamiseen imatranvoimalla tarvittavat vehkeet.
PS. Warn on otettu esimerkiksi siksi, että sen sivuilla on tarkat speksit. Monet muut valmistajat eivät ilmoita omiaan.
.