
Ja mittarissaki jo vähän vajaa 40km. Kyllähän tuo tuntu niin väärältä ajaa muutaman kerran keskustan läpi kun yleensä vältelly kestopinnoteteitä niinku ruttoa mönkijällä. Mutta nytpä ei tarvi enää hiacella siirtää kalustoa ajopaikoille. Siis jos ovat järkevän ajomatkan päässä.
Rajottimen kanssa meinasi mennä heti hermot kun on tottunu mehtäautotiet menemään öpaut kuuttakymppiä. Mutta aikansa kun ajeli niin ihan hyvinhän tuon kans pärjää. Omat ajot kuitenki painottuu 99% maastoon ja siellä harvemmin nopeudet nousee tuon yli.
Huomenna ois tarkotus käydä koeponnistaan maasto-ominaisuudet, vakiorenkailla. Renkaat kyllä tulee päivitettyä jossain vaiheessa, mutta ei ihan heti.
L-vaihdetta en ole vielä kerenny käyttään, muuta kun mitä nyt pojan kanssa tuli pieni lenkki omassa metässä käytyä. Eron edelliseen kyllä todellakin huomaa. Hitain vauhti mitä pysty nykimättä ajamaan oli n. 2-3km/h ja edellisellä 6-7km/h. Nyt saattaa päästä pahoista paikoista jopa ryömittämällä, mistä on yleensä menty peukku suorana, ettei vaan remmi ala savuaan.
Huomenna pohjapanssari paikalleen ja testaamaan todenteolla miten se tämä cana etenee. Väittäsin että edellinen oli ajoporukasta vähiten kiinni joten tältä odotan vähintäänki samaa. Tosin vakiorenkailla se ei välttämättä toteudu... ja koiranluut kallistuksenvakaajasta saa kyllä lähtä huomenna ennen maastoon siirtymistä. Minä oon tottunu ajamaan ilman niitä ja sen lyhyen mehtälenkin aikana jo totesin että perä pomppii aivan liikaa ja heittelee kuskia miten sattuu. Ne kun nappasee pois niin etenee kuin kiskoilla vaikka ois kuin epätasasta. Pitäs vaan joku sokkasysteemi kehitellä niihin että sais pikasesti takasi paikalleen. Kun tuo tiellä ajo melkeen vaatii ne... eikö siinä kuuspyöräsessä ollu sokilla vakaajat? Jos vaikka samanlaiset sattus passaamaan.
Huomenna sitte lisää kokemuksia.