Metsäojien ylitys

[Don Padre]

Itse olen tähän asti ylitellyt ojia ilman siltoja ja pahimmat kiertänyt... ajotekniikka puhtaasti siten, että ajan keulan alas ja kun alkaa nousta vastarannalle, niin sitten hanaa. Jos on kovin pehmeetä, niin sinne kyllä jää ja vinssailuksi menee.

Mutta jos siltaa haluaa ja vieläpä siirettävää, niin miten olis tuollaiset alumiiniset ajoluiskat, joita mm. maastureissa käyttävät. Luulisi kestävän mönkijän ja vähän isomman kuormankin, kun kestää maasturitkin. Eikä paina paljon mittään.

[Vanhus]

Mutta jos siltaa haluaa ja vieläpä siirettävää, niin miten olis tuollaiset alumiiniset ajoluiskat, joita mm. maastureissa käyttävät. Luulisi kestävän mönkijän ja vähän isomman kuormankin, kun kestää maasturitkin. Eikä paina paljon mittään.

Juu, kyllä tietysti mieluusti alumiiniset, mutta silloin sille ajosillalle alkaa jo tulla hintaa - kakkosnelonen kun sen sijaan kasvaa omassa metsässä.
Parantelen alkuperäistä ehdotustani - kakkosneloset syrjälleen, mutta joka toinen jätetään pois, vain palikat sidepulttien kohdalle, niin että tulee 5 cm leveitä rakoja, joista lumi yms. pääsee pois, ja silti lujuus on sama. Kuivuu myös kesällä nopeammin eli lahoaa hitaammin.
Kuorma, joka on mönkijän osalta ilmeisesti enintään 100 kg/pyörä, jakautuisi aina vähintään kahdelle 100 mm korkealle soirolle - sidepultit antavat samalla tukea kauempaakin. Ja kukapa meistä 100-kiloisista ei uskaltautuisi kävelemään pitkin noin 3 m pitkää molemmista päistään tuettua 4" x 4" -parrua? (Vaikka sillasta tehdään 4 m pitkä, kummastakin päästä varataan puoli metriä tukipinnaksi, niin että vapaa kantoväli on enintään tuo 3 metriä.)
Jalaksiin ilmeisesti syytä panna lattarautaa alle, niin liukuu kevyemmin ja kestää kulutusta paremmin.
Edelleen minua houkuttelevat tällaiset valmiiksi tehdyt siirrettävät sillat - ainakin täällä päin metsän uudistuksen yhteydessä tehdään mieluusti ojanpätkiä, jotka johtavat liian veden pois notkokohdista, mutta toki vaikeuttavat liikkumista alueella.
Kommentteja, pyydän.

[goodpol]

Ei tuonut Pukki kuormainta. 2x2:set on pohjilla ja 2,8 rallin-
pätkät ruuveilla kiinni. Yksin oon heitelly, kun ei ollu kaveria
matkassa ja ojiakaan ei ollu kun se yksi. Kärry oli täynnä
ja hyvin kesti. Sillat yritin laittaa suoraan ettei tosiaan luista
renkaat ojaan.

[petri.n]

Itse olen käyttänyt kahta kuormalavaa. Tarpeen mukaan joko pitkittäin tai poikittain. Normaali ojissa toimii loistavasti. Helpot viskata kärriin ja viimeinen kuorma, kun haettu, niin kuorman päälle lavat ja matkaan veli hopea. Eikä maksa paljoa.

[velho]

Vielä lujempi ratkaisu voisi olla vanerilevyt molemmin puolin noita kakkosnelosia ja kakkosneloset mieluummin kantilleen kuin lappeelleen. Kestävyys paranee vaikka paino ei nouse. Vanerilevy luistaisi hyvin pitkin mättäitä ja suojaisi kakkosnelosia.[/quote]


joo ihan oikeassa olet kantilleen tarkoitin ja 12mm vanerit molemmin puolin niin varmaan kestää...

[Jukka]

Yritin tuossa googlettaa, puun kantavuutta eli kuinka oikein laskettaisiin tarvittava puun paksuus millekin kuormalle. Vaan en löytänyt muuta tietoa, kuin että pyöreä (sahaamaton) puu kestää kolme kertaa enemmän kuormaa kuin vastaava sahatavara. Pyöreän puutavaran sallittu taivutusrasitus on noin 15 N/mm2 ja sahatavaralle vastaava arvo on 5 N/mm2.

Vaan miten tuolla lasketaan, että jos vaikkapa tukki on kolme metriä pitkä ja 100 mm paksu, niin paljonko keskellä saa olla painoa, jos tukki on päistään tuettu? Tuo N on Newtonia eli voiman yksikkö ja mm2 on pinta-ala. Sen vielä tiedän, että yhden kilon puntti aiheuttaa noin 10 Newtonin voiman täällä maankamaralla. Lisäksi arvaan, että nuo neliömillimetrit tarkoittaa poikkileikkauksen pinta-alaa,joka pyöreälle puulle lasketaan kaavalla 3,14 * r * r ja tuo r on tukin säde eli puolet halkaisijasta. Mutta jotenkinhan laskennassa olisi huomioitava myös se puun vapaa pituus.

Onko joukossa jotain rakennusinsinööriä, jolla vaikkapa kattopalkkien mitoituskaavat on hallussa, niin saataisiin jokin suuntaa antava laskentakaava, kuinka isoja rankoja tarvitaan sillaksi ojan ylitykseen

Pyöreän pöllin D=100mm taivutusvastus on 98175 mm3. Jos päät on vapaasti tuettu ja sallittu vetolujuus on tuo mainittu 15 N/mm niin suurin sallittu kuorma keskellä on (15*98175*3000)/(1500*1500) eli 1963N per pölli jos pöllin omaa massaa ei huomioida. Eli 200 kg per puoli, heikolta kuulostaa...

[Vanhus]

Pyöreän pöllin D=100mm taivutusvastus on 98175 mm3. Jos päät on vapaasti tuettu ja sallittu vetolujuus on tuo mainittu 15 N/mm niin suurin sallittu kuorma keskellä on (15*98175*3000)/(1500*1500) eli 1963N per pölli jos pöllin omaa massaa ei huomioida. Eli 200 kg per puoli, heikolta kuulostaa...

Vaikuttaa pätevästi lasketulta. Tuo 200 kg oli siis yhden pöllin kantavuus, ja niitä piti panna kummallekin puolelle kolme rinnan, niin että tämä 100-millinen olisi se ohuin keskimmäinen. Kantaa siis 600 kg/puoli eli 1200 kg yhteensä, kun mönkijän massa varusteineen ja kuljettajineen on enintään 400 kg. Varmuuskerroin on siis 3. Mutta jos ne kaksi muuta pölliä ovatkin halkaisijaltaan 120-130 mm, varmuuskerroin paranee vielä aika lailla, vai olenko kovinkin väärässä?

[Jukka]

Pyöreän pöllin D=100mm taivutusvastus on 98175 mm3. Jos päät on vapaasti tuettu ja sallittu vetolujuus on tuo mainittu 15 N/mm niin suurin sallittu kuorma keskellä on (15*98175*3000)/(1500*1500) eli 1963N per pölli jos pöllin omaa massaa ei huomioida. Eli 200 kg per puoli, heikolta kuulostaa...

Vaikuttaa pätevästi lasketulta. Tuo 200 kg oli siis yhden pöllin kantavuus, ja niitä piti panna kummallekin puolelle kolme rinnan, niin että tämä 100-millinen olisi se ohuin keskimmäinen. Kantaa siis 600 kg/puoli eli 1200 kg yhteensä, kun mönkijän massa varusteineen ja kuljettajineen on enintään 400 kg. Varmuuskerroin on siis 3. Mutta jos ne kaksi muuta pölliä ovatkin halkaisijaltaan 120-130 mm, varmuuskerroin paranee vielä aika lailla, vai olenko kovinkin väärässä?

Juu, kukas nyt yhtä puuta pitkin ajelee eli jos puita on 3 puolellaan niin sitten koko komeus kestää 6x200 kg pistemäistä kuormaa keskellä mutta jos mönkijässä on enemmän kuin yksi akseli jäljellä ja akseliväli on toista metriä niin tilanne paranee...

[Viljami]

Juu, kukas nyt yhtä puuta pitkin ajelee eli jos puita on 3 puolellaan niin sitten koko komeus kestää 6x200 kg pistemäistä kuormaa keskellä mutta jos mönkijässä on enemmän kuin yksi akseli jäljellä ja akseliväli on toista metriä niin tilanne paranee...

Niin. Ja muistutan vielä, että tuo 15 N/mm2 oli rakennusmääräysten sallima kuorma. Eli käytännössä kestää vähintään 5 kertaa isomman kuorman murtumatta ... ellei satu joku paha oksan kohta tai muu piilevä vika puuhun, joita varten nuo varmuuskertoimet kaikissa rakennusmääräyksissä on

Vaan jäi vielä kiinnostamaan tuo taivutusvastuksen laskenta. Ilmeisesti arvaukseni, että se mm2 olisi ollut kappaleen poikkileikkauspinta-ala, ei ollut ihan oikein. Siihen tarvittaneen joitain kappaleen muodosta riippuvia kertoimia tai kommervenkkejä ja selväähän se onkin, koska esimerkiksi kakkosnelonen kestää kantillaan enemmän kuormaa kuin lappellaan.

Muuten kaava vaikuttaa selvältä ja siitä voisi helposti työstää vaikkapa Excel-taulukon, joka kertoisi sallitun maksimikuorman pyöreälle pöllille vapaan pituuden ja pöllin halkaisijan funktiona. Siitä sitten tiirailisi ja kunkin ojan kohdalla nostelisi keveimmät sallitut pöllit kuormasta siltapuiksi huomioiden senkertaisen kuorman koon ja ojan leveyden

[Jukka]

Juu, kukas nyt yhtä puuta pitkin ajelee eli jos puita on 3 puolellaan niin sitten koko komeus kestää 6x200 kg pistemäistä kuormaa keskellä mutta jos mönkijässä on enemmän kuin yksi akseli jäljellä ja akseliväli on toista metriä niin tilanne paranee...

Niin. Ja muistutan vielä, että tuo 15 N/mm2 oli rakennusmääräysten sallima kuorma. Eli käytännössä kestää vähintään 5 kertaa isomman kuorman murtumatta ... ellei satu joku paha oksan kohta tai muu piilevä vika puuhun, joita varten nuo varmuuskertoimet kaikissa rakennusmääräyksissä on

Vaan jäi vielä kiinnostamaan tuo taivutusvastuksen laskenta. Ilmeisesti arvaukseni, että se mm2 olisi ollut kappaleen poikkileikkauspinta-ala, ei ollut ihan oikein. Siihen tarvittaneen joitain kappaleen muodosta riippuvia kertoimia tai kommervenkkejä ja selväähän se onkin, koska esimerkiksi kakkosnelonen kestää kantillaan enemmän kuormaa kuin lappellaan.

Muuten kaava vaikuttaa selvältä ja siitä voisi helposti työstää vaikkapa Excel-taulukon, joka kertoisi sallitun maksimikuorman pyöreälle pöllille vapaan pituuden ja pöllin halkaisijan funktiona. Siitä sitten tiirailisi ja kunkin ojan kohdalla nostelisi keveimmät sallitut pöllit kuormasta siltapuiksi huomioiden senkertaisen kuorman koon ja ojan leveyden

Ympyrämuotoisen poikkileikkauksen taivutusvastus W lasketaan kaavalla W=pii*r3/4=0,0982*d3 (0,0982 kertaa halkaisija potenssiin kolme) ja suorakaiteelle W=b*h2/6 (eli leveys kertaa korkeus toiseen per 6)

[tepa]

ompas hankalan oloista hyhden mettä sillan suunnittelu ja siirtäminen

[Viljami]

ompas hankalan oloista hyhden mettä sillan suunnittelu ja siirtäminen

Se on kato kun siltainsinööri jaatiset pääsee vauhtiin

[MadMan]

Jaa, Juu
Mä olen käyttänyt työtelineen terästasoja siltana, kestää hyvin ajaa jopa autolla( Suburban, 2700 kg) yli, painoa ei kerry paljoakaan, 18 kg/ kpl, tason pituus 2,57 m. lev. 0,32 m.On olemassa myös alumiinisia saman kokoisia, painoltaan n.10 kg/kpl.
Hinnaltaan varmaan hyvinkin kilpailukykyisiä.
Mittoja löytyy n. 0,5 m:n välein.