Säiden haltija näytti taas parhaimman päänsä eli märkää oli. Aamupäivän mettä- ja kalliolenkit oli tosi hyvää perussettiä! Canat rimpuili naurettavissa kurveissa

Ennen makkaranpaistoa yhdeltä kuskilta meni olkapää sijoiltaan ja sitä siinä sitten kiskottiin paikalleen. Meni lopulta mutta pysyikö loppuun asti? Sitten käristettin kyrsät ja hoidettiin suolenkki pois alta.
Sitten alkoi mun hankaluudet, jäällä oli sohjoa ja vettä aika reippaasti, näistä ei Linkku tykännyt sitten yhtään

Välillä hirtti kaasu pohjaan ja vauhtia säädeltiin jarrulla. Välillä pätki, buuasi ja sammui. Uudelleen tulille ja sama homma uudestaan. Lopulta sammahti keskelle järven selkää eikä lähtenyt käyntiin. Siinä vaiheessa jo ajattelin että tähänkö jäi. Onneksi Vesu hinasi rantaan lähimmälle tielle ja kuinka ollakaan rannassa lähti käyntiin. Sitten tietä pitkin tankkauspaikalle ja hanaa rajoittimelle parkkiksella. Ruokapaikkaan tietä pitkin ja läskiä kakan jatkeeksi. Maistui kyllä siinä vaiheessa hyvälle! Ruuan jälkeen oli vielä tiedossa n. 30km jäätä eli jätin leikin kesken ja ajeltiin toisen Linkkukuskin kanssa takaisin tukikohtaan. Uskomatonta, n. 20km tietä toimi normaalisti eli kuin unelma. Elämä on.
Kiitokset järjestäjälle, maanomistajille, ruuan laittajille ja paikallisille lainvalvojille!