Onko akku pakollinen?
Onko akku pakollinen?
Rakentelin puukärryyn nostimen (kopio Kranmanin vastaavasta), jossa vinssinä on laadukas 2000 paunan Horse Power-vinssi ja lyhyen kokeilun perusteella vehje toimii oikein hienosti, hyvin nousee halkaisijaltaan yli 30 cm tuoreet mäntypöllit kyytiin. Vinssi kuitenkin ottaa virtaa ihan rivakasti ja olen miettinyt, että olisiko lisäakku sermin juuressa välttämättömyys vai pärjääkö ilman? Nyt vehje käyttää mönkijän (AC 400) 20 Ah:n akkua. Onko kokemuksia?
Olen sitä mieltä että ehdottomasti oma akku.
Ja eikä varmasti pahaa tekisi rakentaa sitä niin että virran syöttö vinssille katkeaa viimeistää
mönkijän oman akun jännitteen laskiessa niin alas että starttaaminen alkaa olla niin ja näin.
Varsinkin jos puunsiirto matka on lyhyt mitä ajaa tarvitsee on melko todennäköistä saada akku loppumaan,
puhumattakaan pimeässä tekemisestä että pitäis vielä valoja polttaa.
Näitäkin "esto" härveleitä saa kaupasta valmiina, tai ainakin joskus sai.
Ja eikä varmasti pahaa tekisi rakentaa sitä niin että virran syöttö vinssille katkeaa viimeistää
mönkijän oman akun jännitteen laskiessa niin alas että starttaaminen alkaa olla niin ja näin.
Varsinkin jos puunsiirto matka on lyhyt mitä ajaa tarvitsee on melko todennäköistä saada akku loppumaan,
puhumattakaan pimeässä tekemisestä että pitäis vielä valoja polttaa.
Näitäkin "esto" härveleitä saa kaupasta valmiina, tai ainakin joskus sai.
-
- Noppeli
- Viestit: 20
- Liittynyt: 18 Joulu 2006 08:43
- Viesti:
Ilman lisäakkua sulta palaa laturi,magnetto tai mikä mönkiöissä nyt sitte onkaa
Koska laturi syöttää akkun virtaa johon se varastoituu. Mitä enempi siellä on virtaa sitä vähemmin laturi tekee työtä ja päin vatsoin. Nyt jos lasket kaiken virran kulutuksen ja vertaat sitä laturin kokoon niin tiiät laitatko 10ah vai 220ah akun ja pärjäätkö ilman lisäakun latausta vai et.
Näin tekisin ainaki ite.

Näin tekisin ainaki ite.
Rensselit Ratkee, Röllykkä Repsahtaa
Nyt on hommattu 65 Ah:n akku vaan ei ole vielä paikallaan. Vinssin käyttöohjelappusen mukaan vinssi ottaa maksmissaan 90 A virtaa. Mönkijän 20 Ah:n akulle ilmoittavat oikusulkuvirraksi 220A eli jos ajattelee, että tuolla virralla jännite on nolla niin vinssin kohtuu kuormalla se on reilusti alle kymmemen volttia ja kuten edellä Metsien Mies kirjoitti se ei varmaan tee oikein hyvää mönkijän laturille tai jännitteensäätäjälle jos siinä semmoinen on
Virrankulutusta ja lataustarvetta ei akkukapasiteetin kasvattaminen taida juuri muuttaa mutta eipä mene ainakaan laturi ja jännitteensäätäjä oikosiin kun pysyy vinssatessa jännite korkeammalla jolloin tehokin voisi ehkä olla parempi. Tietääkö kukaan AC:n lataussysteemistä jotakin?

Viimeksi muokannut Jukka, 03 Huhti 2007 20:26. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Jos ajattelee että tekee kuorman ja sitten ajo purkupaikalle ja sama takaperin ja alusta taas kerran niin
onhan tuo vinssin käyttöaika kuitenkin aika lyhyt. Onhan tietty mahdollisuus pistää mönkijä sammuksiin lastauksen
ajaksi ja jälleen ajossa sitten akku latautuu. Toivottavasti vaan siirto matka on enemmän kuin 200 metriä.
Tai sitten laittaa vinssin akulle tulevaan johtoon "pääkytkimen" niin mönkijä saa käydä eikä vinssin käyttö vaikuta mönkijän
latausjärjestelmään millään lailla. Jälleen kuormauksen jälkeen "pääkytkin" auki ja akku latautuu ainakin ajomatkan.
Huono puoli on tietty pienehkö laturi ja latausvirta käyttövirtaan verrattuna mutta toivottavasti ajomatka on pitkä niin latausta kerkeää tapahtua.
Sitten päivän päätteeksi aina akku omaan laturiin ja aamulla pääsee "täysillä tankeilla" tosi toimiin.
"Kaikkia huonoja ideoita sitä väsyneenä siideris päissään tuleekin. Kohta kun lukee oman kirjoituksena, voi todeta olevan nukkumaan meno aika"
onhan tuo vinssin käyttöaika kuitenkin aika lyhyt. Onhan tietty mahdollisuus pistää mönkijä sammuksiin lastauksen
ajaksi ja jälleen ajossa sitten akku latautuu. Toivottavasti vaan siirto matka on enemmän kuin 200 metriä.
Tai sitten laittaa vinssin akulle tulevaan johtoon "pääkytkimen" niin mönkijä saa käydä eikä vinssin käyttö vaikuta mönkijän
latausjärjestelmään millään lailla. Jälleen kuormauksen jälkeen "pääkytkin" auki ja akku latautuu ainakin ajomatkan.
Huono puoli on tietty pienehkö laturi ja latausvirta käyttövirtaan verrattuna mutta toivottavasti ajomatka on pitkä niin latausta kerkeää tapahtua.
Sitten päivän päätteeksi aina akku omaan laturiin ja aamulla pääsee "täysillä tankeilla" tosi toimiin.
"Kaikkia huonoja ideoita sitä väsyneenä siideris päissään tuleekin. Kohta kun lukee oman kirjoituksena, voi todeta olevan nukkumaan meno aika"
Juuh
Menee hieman pellepeloton tyyppiseksi.
Mutta kun kerran olet kärryn itsetehnyt, niin tee siihen vinssillekkin oma voimakone
Elikkä maamöyhijän moottori ja auton/ vastaava laturi.
Siksi möyhijä, koska siinä on valurautainen vauhtipyörä ja ruohonleikkurissa terä toimii vauhtipyöränä.
Hihnapyöräkin on möyhijässä valmiina.
Akun tuo aparaatti vaatii virran tasaukseen ja varastointiin, mutta sinullahan oli jo akku valmiina
On kokemusta moisen agrekaatin teossa ja voin sanoa, että hyvin toimii
-M-
Menee hieman pellepeloton tyyppiseksi.
Mutta kun kerran olet kärryn itsetehnyt, niin tee siihen vinssillekkin oma voimakone

Elikkä maamöyhijän moottori ja auton/ vastaava laturi.
Siksi möyhijä, koska siinä on valurautainen vauhtipyörä ja ruohonleikkurissa terä toimii vauhtipyöränä.
Hihnapyöräkin on möyhijässä valmiina.
Akun tuo aparaatti vaatii virran tasaukseen ja varastointiin, mutta sinullahan oli jo akku valmiina

On kokemusta moisen agrekaatin teossa ja voin sanoa, että hyvin toimii

-M-
Jos vinssi ottaa vaikka 60 A virran ja sitä käyttää 10 min per hakureissu lähtee akusta 10 Ah sähköä per hakureissu. Ainakaan linhain laturi ei tuota kuin max 9A ja kun siitä vähentää valot ja muut virrankuluttajat jää nettovirraksi vain pari ampeeria. Tällöin ajomatka (aika) tulisi olla niin pitkä että sinne kestää ajaa 2,5 tuntia ja palureissuun saman verran niin 5 tunnin ajolla tuo 10 Ah on ladattu takaisin akkuunkukkumyy kirjoitti: Huono puoli on tietty pienehkö laturi ja latausvirta käyttövirtaan verrattuna mutta toivottavasti ajomatka on pitkä niin latausta kerkeää tapahtua.
Sitten päivän päätteeksi aina akku omaan laturiin ja aamulla pääsee "täysillä tankeilla" tosi toimiin.
"Kaikkia huonoja ideoita sitä väsyneenä siideris päissään tuleekin. Kohta kun lukee oman kirjoituksena, voi todeta olevan nukkumaan meno aika"

Kannattaa siis hankkia kunnon lisäakku ja aina yöksi lataukseen.
Tuosta vinssauksesta ja akkujen kestosta vielä vähän asiaa...
Jos vinssi hörppää 60 A mönkijän (jopa) 20 Ah akusta 10 minuuttia, takaan, että akku ei ole puolillaan. Matematiikka ei ole ihan näin yksinkertaista.
Jujun nimi on Peukertin eksponentti suuremmalla virralla akku antaa vähemmän. Siten 20 Ah akusta ei lähde 20 A yhtä tuntia, mutta 20 mA voi irrota helposti esim. 1500 tuntia, jolloin laskennallinen kapasiteetti onkin 30 Ah.
Jos panette tarakalle 60 Ah akun ja kytkette sen rinnan mönkijän oman akun kanssa, yhtälö muuttuu täysin. 60 A vinssausvirta on suhteessa 80 Ah (60 Ah + 20 Ah) akulle merkittävästi pienempi. Siitä seuraa, että akkukapasiteetin nelinkertaistuessa vinssausaika helposti jopa kymmenkertaistuu. Se on jo ihan kohtuullinen ero itsessään.
Kun tarakalla oleva akku on kytketty mönkkärin sähköjärjestelmään ja valitettavan tyypillinen laturi on n. 30 A, mistä vähennetään valot ym., akun lataukseen jää yleensä korkeintaan 10 - 15 A. Starttiakku ei yleensä jaksa ottaa vastaan virtaa kuin n. 25 % Ah-määrästään eli 20 ampeerin akku vastaanottaa n. 5 A. Lisäksi viimeinen reilu 10 % täyttyy todella hitaasti eli siihen menee monta tuntia.
Jos käytössä on 80 Ah ja siitä otetaan tuo reilu 10 % pois, "pikalatauskapasiteettia" jää 70 Ah. Kun laturista tulee vielä (laskennallisesti) tuo 15 A, havaitaan, että tuo 15 A on alle tuon 25 % kokonaiskapasiteetista eli akut imevät uutta virtaa täydellä teholla.
Jos säädin on kunnossa, laturi ei sauhahda isommankaan akun edessä. Silloin vain jännitteet eivät nouse niin nopeasti. Se taas kertoo siitä, että laturi tekee töitä urakalla, mikä ei sinälleen ole tässä esimerkissä ainakaan paha asia.
Kun mönkiminen ei ole nopeuslaji ja aikaa tuhraantuu vinssaustenkin välillä, lisäakullinen mönkijä on käytännössä aina tuossa n. 70 Ah varaustilassa, mistä riittää vinssata.
Sitten pitäisi miettiä akkujen kestoa. Starttilyijyakku ei kestä yleensä edes sataa lataus-purkaus-sykliä vaan tyypillisesti n. 50. Jos käytätte tuon 20 Ah akun kerran päivässä laskennallisesti "kuivaksi", teillä menee yksi akku parin kuukauden välein.
Samoilla virroilla lisäakullinen kestää laskennallisesti helposti pari - kolme vuotta ja ennen kuin alatte taas virnuilla laskuvirheestä, muistakaa tuo Peukertin eksponentti.
Lyhyesti ilmaistuna: Jos vinssaatte paljon, hankkikaa tarakalle toinen isompi akku, jos mahdollista. Vinssi toimii paremmin ja pankinjohtaja tykkää.
Tuninki miehille siis vinkki: Laittakaa tarakan lähelle joku todella tukeva liitin lisäakulle, niin sen irrottaminen ja liittäminen telineeseen on helppoa.
Jos vinssi hörppää 60 A mönkijän (jopa) 20 Ah akusta 10 minuuttia, takaan, että akku ei ole puolillaan. Matematiikka ei ole ihan näin yksinkertaista.
Jujun nimi on Peukertin eksponentti suuremmalla virralla akku antaa vähemmän. Siten 20 Ah akusta ei lähde 20 A yhtä tuntia, mutta 20 mA voi irrota helposti esim. 1500 tuntia, jolloin laskennallinen kapasiteetti onkin 30 Ah.
Jos panette tarakalle 60 Ah akun ja kytkette sen rinnan mönkijän oman akun kanssa, yhtälö muuttuu täysin. 60 A vinssausvirta on suhteessa 80 Ah (60 Ah + 20 Ah) akulle merkittävästi pienempi. Siitä seuraa, että akkukapasiteetin nelinkertaistuessa vinssausaika helposti jopa kymmenkertaistuu. Se on jo ihan kohtuullinen ero itsessään.
Kun tarakalla oleva akku on kytketty mönkkärin sähköjärjestelmään ja valitettavan tyypillinen laturi on n. 30 A, mistä vähennetään valot ym., akun lataukseen jää yleensä korkeintaan 10 - 15 A. Starttiakku ei yleensä jaksa ottaa vastaan virtaa kuin n. 25 % Ah-määrästään eli 20 ampeerin akku vastaanottaa n. 5 A. Lisäksi viimeinen reilu 10 % täyttyy todella hitaasti eli siihen menee monta tuntia.
Jos käytössä on 80 Ah ja siitä otetaan tuo reilu 10 % pois, "pikalatauskapasiteettia" jää 70 Ah. Kun laturista tulee vielä (laskennallisesti) tuo 15 A, havaitaan, että tuo 15 A on alle tuon 25 % kokonaiskapasiteetista eli akut imevät uutta virtaa täydellä teholla.
Jos säädin on kunnossa, laturi ei sauhahda isommankaan akun edessä. Silloin vain jännitteet eivät nouse niin nopeasti. Se taas kertoo siitä, että laturi tekee töitä urakalla, mikä ei sinälleen ole tässä esimerkissä ainakaan paha asia.
Kun mönkiminen ei ole nopeuslaji ja aikaa tuhraantuu vinssaustenkin välillä, lisäakullinen mönkijä on käytännössä aina tuossa n. 70 Ah varaustilassa, mistä riittää vinssata.
Sitten pitäisi miettiä akkujen kestoa. Starttilyijyakku ei kestä yleensä edes sataa lataus-purkaus-sykliä vaan tyypillisesti n. 50. Jos käytätte tuon 20 Ah akun kerran päivässä laskennallisesti "kuivaksi", teillä menee yksi akku parin kuukauden välein.
Samoilla virroilla lisäakullinen kestää laskennallisesti helposti pari - kolme vuotta ja ennen kuin alatte taas virnuilla laskuvirheestä, muistakaa tuo Peukertin eksponentti.
Lyhyesti ilmaistuna: Jos vinssaatte paljon, hankkikaa tarakalle toinen isompi akku, jos mahdollista. Vinssi toimii paremmin ja pankinjohtaja tykkää.
Tuninki miehille siis vinkki: Laittakaa tarakan lähelle joku todella tukeva liitin lisäakulle, niin sen irrottaminen ja liittäminen telineeseen on helppoa.
Ihan varmasti totta tuo mitä Jokeri kirjoitit. Käytännössä akun lataus-/purkuprosessi ei ole niin simppeli mitä sen kuvittelisi teoriassa olevan. On vain helpompi mieltää asia lineaariseksi ja unohtaa eksponentiaaliset yhtälöt
Tuo kun sanoit että mönkijän laturista saa 30A virtaa niin onko siitä jotain todisteita? Paljonko valmistajat väittävät latureiden tehoiksi?

Tuo kun sanoit että mönkijän laturista saa 30A virtaa niin onko siitä jotain todisteita? Paljonko valmistajat väittävät latureiden tehoiksi?
Kiitos Jokeri, tämä selvitti asiaa oikein hyvin. Mainitsit että 20 Ah:n akku ottaa virtaa latauksessa vain 5 A mutta yhdessä isomman akun kanssa sen mitä laturista löytyy. Eli isompi akkukapasiteetti kuormittaa laturia enemmän?
Arctic Cat ilmoittaa 400:lle laturin virraksi 15 A ja 500 ja suuremmille 25 A.

Vielä sen verran, että kunnon jumissa vinssin vetovoimat ovat ihan toista luokkaa. Siitä seuraa, että esimerkin 60 A virta on erittäin varovainen laskelma. Kun laskee saman esimerkin esim. 120 ampeerilla, lopputulos on suorastaan tyly; ilman lisäakkua vinssi on suorastaan turha lisävaruste, joka vain lähinnä pidentää bulevardilla rällätessä kuskin kikkeliä. Tosi offimies ei kertakaikkiaan pärjää ilman lisäakkua.
Itsessään laturin ylikuormitusta ei tarvitse pelätä, vaikka mönkijän laturin taakse pantaisiin raskaan kaluston 200 Ah akku. Toimiva säädin hoitaa homman ja homma hoituu niin kauan, kun tankissa piisaa menovettä. Jos laturi kuormittaa moottoria 200 W enemmän tai vähemmän, ei sitä käytännössä kaasukahvassa huomaa. Kuski vain painaa kaasuvipua 0,1 mm enemmän...
Rällääminen on tarkkaa työtä! Toinen asia on, jos tekniikka ei ole muutenkaan kunnossa, mutta se on jo toinen tarina.
Itsekin olen etsinyt tietoa noista latausvirroista. Jos AC lataa normaalistikin max 15 A virralla, tilanne on aika lohduton. Yleensä tuo max virta irtoaa vasta, kun kierroksia alkaa olla enemmän eli matalilla kierroksilla saa olla tyytyväinen, jos 10 A irtoaa, jos edes sitä.
Kun pelkät valot hörppäävät tuon 10 A, lataukselle ei jää oikein mitään. Tässä huomaa myös, että laitteet on mitoitettu ilman vinssiä ajoon eli startti ja satunnaisesti valojen käyttöön.
25 A on jo parempi, mutta silloinkin valoja kannattaa käyttää hyvin säästeliäästi akun koosta riippumatta, jos on tarkoitus vinssailla.
Valot taas ovat TL-käytössä pakolliset aina ja maastossakin näkyvyyden kannalta aina ihan hyvät. Itse käytin aikoinaan jo ennen ajovalopakkoa moottoripyörällä aina valoja juuri tuon näkyvyyden takia.
Nykyaikaisissa peleissä myös ruiskut ym. hörppäävät osansa ja tekniikasta riippuen kulutus voi olla huomattavaakin. Itseänikin kiinnostaisi kuulla onko joku mitannut ihan oikeasti näitä lataustehoja.
Karkea mittaus voidaan tehdä hyvin yksinkertaisesti tavallisella yleismittarilla siten, että ladataan akku oikeasti täyteen esim. jollakin ns. älylaturilla yön yli. Sen jälkeen pannaan mylly tulille ja käytetään konetta ilman valoja tai muuta kuormaa jonkin aikaa, jotta jännitteet vakiintuvat. Sen jälkeen perään laitetaan tiedossa olevia (mitattuja) kuormia. Tällaisina kuormina voi olla esim. halogeenipolttimot, joiden virta on mitattu tuolla samalla vakiintuneella jännitteellä. Heittäkää taskulaskimet silloin romukoppaan!
Sen jälkeen mittaatte jännitettä akun navoista (tyypillisesti 14,2 - 14,4 V) ja lisäätte näitä tiedossa olevia kuormia niin paljon, että samalla moottorin kierrosluvulla akun jännite alkaa pudota. Silloin tiedätte, paljonko virtaa laturista irtoaa tuolla kierrosluvulla eli laturi ei enää jaksa painaa riittävästi virtaa.
Laturien todellinen latausteho riippuu paljon sen antamasta jännitteestä, mutta siitä olen jo kirjoitellutkin. Haulla löytyy.
Kun laskette sitten näitä lataustehoja, muistakaa, että jännite on tuo 14,4 V eikä nimellinen 12 V. Ulos tulee kuitenkin vinssatessa vain ehkä parhaimmillaan 12 V ja tuo erotus menee harakoille.
Jos joku vaivaantuu mittaamaan näitä tehoja, tästä saisi ihan oikeasti kokonaan oman topicin. Ainakin itseäni tämä kiinnostaisi.
Itsessään laturin ylikuormitusta ei tarvitse pelätä, vaikka mönkijän laturin taakse pantaisiin raskaan kaluston 200 Ah akku. Toimiva säädin hoitaa homman ja homma hoituu niin kauan, kun tankissa piisaa menovettä. Jos laturi kuormittaa moottoria 200 W enemmän tai vähemmän, ei sitä käytännössä kaasukahvassa huomaa. Kuski vain painaa kaasuvipua 0,1 mm enemmän...

Itsekin olen etsinyt tietoa noista latausvirroista. Jos AC lataa normaalistikin max 15 A virralla, tilanne on aika lohduton. Yleensä tuo max virta irtoaa vasta, kun kierroksia alkaa olla enemmän eli matalilla kierroksilla saa olla tyytyväinen, jos 10 A irtoaa, jos edes sitä.
Kun pelkät valot hörppäävät tuon 10 A, lataukselle ei jää oikein mitään. Tässä huomaa myös, että laitteet on mitoitettu ilman vinssiä ajoon eli startti ja satunnaisesti valojen käyttöön.
25 A on jo parempi, mutta silloinkin valoja kannattaa käyttää hyvin säästeliäästi akun koosta riippumatta, jos on tarkoitus vinssailla.
Valot taas ovat TL-käytössä pakolliset aina ja maastossakin näkyvyyden kannalta aina ihan hyvät. Itse käytin aikoinaan jo ennen ajovalopakkoa moottoripyörällä aina valoja juuri tuon näkyvyyden takia.
Nykyaikaisissa peleissä myös ruiskut ym. hörppäävät osansa ja tekniikasta riippuen kulutus voi olla huomattavaakin. Itseänikin kiinnostaisi kuulla onko joku mitannut ihan oikeasti näitä lataustehoja.
Karkea mittaus voidaan tehdä hyvin yksinkertaisesti tavallisella yleismittarilla siten, että ladataan akku oikeasti täyteen esim. jollakin ns. älylaturilla yön yli. Sen jälkeen pannaan mylly tulille ja käytetään konetta ilman valoja tai muuta kuormaa jonkin aikaa, jotta jännitteet vakiintuvat. Sen jälkeen perään laitetaan tiedossa olevia (mitattuja) kuormia. Tällaisina kuormina voi olla esim. halogeenipolttimot, joiden virta on mitattu tuolla samalla vakiintuneella jännitteellä. Heittäkää taskulaskimet silloin romukoppaan!
Sen jälkeen mittaatte jännitettä akun navoista (tyypillisesti 14,2 - 14,4 V) ja lisäätte näitä tiedossa olevia kuormia niin paljon, että samalla moottorin kierrosluvulla akun jännite alkaa pudota. Silloin tiedätte, paljonko virtaa laturista irtoaa tuolla kierrosluvulla eli laturi ei enää jaksa painaa riittävästi virtaa.
Laturien todellinen latausteho riippuu paljon sen antamasta jännitteestä, mutta siitä olen jo kirjoitellutkin. Haulla löytyy.
Kun laskette sitten näitä lataustehoja, muistakaa, että jännite on tuo 14,4 V eikä nimellinen 12 V. Ulos tulee kuitenkin vinssatessa vain ehkä parhaimmillaan 12 V ja tuo erotus menee harakoille.
Jos joku vaivaantuu mittaamaan näitä tehoja, tästä saisi ihan oikeasti kokonaan oman topicin. Ainakin itseäni tämä kiinnostaisi.